Paikalliset | 14.10.2021 08:19

Lietolainen virusinfektiotutkija kritisoi pandemian hoitoa

Lietolainen virusinfektiotutkija kritisoi pandemian hoitoa

Lietolainen hengitysteiden ja virusinfektioiden tutkija Olli Ruuskanen on seurannut vallitsevaa pandemiaa mielenkiinnolla, mutta tyytynyt ottamaan kantaa asioihin mielipidepalstoilta käsin.

Lieto Kaksi vuosikymmentä TYKS-säätiön toiminnanjohtajana toiminut emeritusprofessori ja hengitysteiden virusinfektioiden tutkija, lietolainen Olli Ruuskanen, on seurannut mielenkiinnolla pian kaksi vuotta keskuudessamme ollutta koronapandemiaa. Lokakuussa toiminnanjohtajan pestissään lopettanut 76-vuotias professori toteaa, ettei tutkijan työstä jäädä koskaan eläkkeelle.
—Työ tutkijana on elämäntapa, enkä tässä iässä koe olevani vielä valmis telakalle. Uusia kysymyksiä tulee eteen jatkuvasti.
Ruuskasen tausta on lastenlääkärinä. Ovathan infektiotaudit lasten yleisimpiä sairauksia.
—Jo kouluaikana oli selvää, että minusta tulee lastenlääkäri. Opiskeluaikana hakeuduin Turun yliopiston anatomian laitokselle tekemään väitöskirja kateenkorvarauhasesta. Kateenkorva säätelee vastustuskykyä, myös koronaa vastaan ja on keskeisin elin elimistön puolustusmekanismien kehityksessä.

Kun koronaepidemia alkoi, päätti Ruuskanen, ettei halua huudella asiasta katsomosta käsin.
—Hengitysteiden virusinfektioiden asiantuntijoita oli hyvin vähän Suomessa koronan alkaessa. Eläkkeellä olevan ei kannata asiassa neuvoa. Hesariin voin kuitenkin kirjoittaa viisauksia.
Viimeisin tutkijan ulostulo on ollut viikko sitten maanantaina, jolloin hän otti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kantaa käsidesin käyttöön pandemian kukistamisessa. Hän kertoo käsidesin käytöstä olevan ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä se tuhoaa käsien hyvät bakteerit. Tehokkaampi tapa ehkäistä pandemiaa on ottaa rokote ja käyttää maskeja ja turvavälejä.
—Pandemian alussa näkyi, ettei asioissa oltu ihan kartalla. Viisaus kuitenkin lisääntyi ajan myötä. On myös vitsikästä, että pandemian hoidossa asiantuntijoina esiintyy esimerkiksi historiaa opiskellut, biologi tai vastasyntyneiden lääkäri, joista kukaan ei ole työskennellyt virusinfektioiden parissa. Puolessatoista vuodessa viisaat ovat kuitenkin oppineet. Pidän kuitenkin erikoisena, että asioistamme voivat päättää ne, joilla ei ole asioista syvällistä tietämystä ja ymmärrystä

Harhaluuloja epidemiasta

Koronapandemian kukistamiseen on kuulunut erinäisiä vaiheita, joista Olli Ruuskanen kummastelee etenkin ulkonaliikkumiskieltoa.
—Se ei perustu mihinkään tutkimukseen. Virus tarttuu huonosti ulkona. Koko maailma meni sekaisin ja jopa katuja desinfioitiin.
Suuri virhe Ruuskasen mukaan oli yli 70-vuotiaille asetettu karanteeni pandemian alussa, jolloin heidän käskettiin pysytellä kotona.
—Päin vastoin, heitä olisi pitänyt käskeä ulkoilemaan, sillä ulkona taudit eivät tartu ja Suomessa tilaa riittää. Tällä vain aiheutettiin fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita, joiden satoa korjataan nyt.
Keskeinen asia hengitysteiden virusinfektioissa on, että niiden tartuntamekanismeja tunnetaan huonosti.

—Se sotkee keinojen kehittämisen, joilla niitä voidaan estää. Kahden kolmen metrin turvaväli sisällä ei ehkä riitä, sillä esimerkiksi puhuessa viruksia pääsee ilmaan, jossa ne tarttuvat. Ihmiset, jotka tekevät rajoitustoimia, eivät aina ymmärrä tartuntateitä.
Annetut rajoitustoimet ovat vähentäneet muiden hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten esiintymistä dramaattisesti. Mahdolliset 14 päivän mittaiset karanteenit ovat puolestaan osaltaan vaikuttaneet ihmisten mielenterveyteen.
Ruuskasen mukaan huippu-urheilijat ovat erinomainen tutkimuksen kohde.
—He sairastuvat kisoissa virusinfektioon seitsemänkertaisella riskillä ja heille on nimenomaan tärkeää, etteivät he sairastuisi. Kun heitä tutkitaan asiasta, voidaan tuloksia soveltaa koko yhteiskuntaan.
Ruuskanen arvelee, että kasvomaskeja käyttäviä ihmisiä tullaan näkemään jatkossakin kaupoissa.
—Joko he ovat itse flunssassa tai haluavat suojella itseään.

Ansiokas tutkimustyö tuotti rokotteen

Koronavirus on vain yksi virus muiden joukossa, eikä sen saapumista voitu ennustaa.
—Vuonna 2009 oli paha influenssavuosi ja 44 henkeä kuoli Suomessa kyseiseen sairauteen. Nyt pandemian aikana koronaan on kuollut tuhat ihmistä ja pahimpana aikana heitä kuoli päivittäin. Tuhat kuollutta on jo merkittävä määrä, mutta tässä tapauksessa pitää todeta, että koronavirus tappaa erityisesti heikompia ihmisiä.
Koronavirus on tutkijan mukaan poikkeuksellinen monesta syystä. Se on ennakoimaton ja osa viruksen tartuttajista voi olla niin sanottuja supertartuttajia. Viruksen myötä ihminen voi sairastua myös koronaviruksen pitkittyneeseen jälkitautiin, jonka syytä ei tiedetä.
Rokotteiden osalta Ruuskanen arvelee, että niiden antamista jatketaan tästäkin eteenpäin.
—Israelissa kolmas rokote on todettu merkittävän tehokkaaksi. Voi olla, että jatkossa koronarokote otetaan kerran vuodessa ja asia pysyy näin kontrollissa. Toisaalta on hyvä muistaa, ettei influenssakaan pysy täysin poissa rokotuksista huolimatta.
Ruuskanen muistuttaa, että 80—90 prosenttinen rokotekattavuus on aina parempi kuin esimerkiksi 50-prosenttinen kattavuus.
—Viruksen rakenteen löytäminen kuukaudessa ja rokotteen nopea keksiminen oli ansiokasta. Unkarilaisen tutkijan kehittämä lipidipartikkeli, johon viruksen RNA laitetaan oli keskeinen asia. Jos tätä tutkijan tekemää tietoa ei olisi ollut valmiina, emme olisi nyt tässä tilanteessa.
Näin ollen tieteen merkitys yhteiskunnassamme onkin valtavan tärkeää. Ilman tutkijoiden pitkäjänteistä työtä ja perustutkimusta, ei asiaa oltaisi ratkaistu näin nopeasti.

—Silti tutkimuksen rahoitusta Suomessa vähennetään jatkuvasti. Suomalainen virologia on kuitenkin aivan huippua maailmalla. Myös suomalaista nenäsumuterokotetta sovelletaan koronavirukseen.
Miksi ihmiset eivät sitten usko koronarokotteeseen?
—Näen asiassa samaa kuin taistolaisuudessa. Näen, että kyseessä on uskonomainen jyrkkyys. 10—20 prosentille ihmisistä tämä on uskon asia, eikä kukaan toinen voi siihen sanoa, että olet vääräuskoinen. Me muut ajattelemme väärin heidän näkökulmastaan. Rokotevastaisten ihmisten vakaumusta tulee ymmärtää ja elää sen kanssa, vaikka se meille muille murhetta aiheuttaakin.

Ina Virtanen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.