Paikalliset | 27.07.2023 09:02

Johannesjuhlat taas Liedossa

Johannesjuhla järjestetöön Liedossa lauantaina. Kuvassa Johannes-Seuran shteeri Soile Suomi (vas.) ja puheenjohtaja Liisa Katajainen.

Johannes-Seuran Johannesjuhlat järjestetään Liedossa Taatilan yhtenäiskoulun yläkoululla.

Johannesjuhlat kiertävät johannekselaisten sijoituskunnissa. Edellisen kerran juhlat olivat Liedossa vuonna 2019.

Vaikka juhlien osallistujamäärä ei enää yllä samoihin lukuihin kuin vuosikymmeniä sitten, osallistuu tämän vuoden juhlille arviolta 300 kävijää talkoolaiset mukaan luettuna. Juhlien järjestäjät ovat aina siltä paikkakunnalta, jossa juhlat pidetään.

—Alkuaikoina Johannesjuhlissa oli noin 2.000 kävijää, ja juhlat olivat ulkoilmatilaisuuksia, kertoo Johannes-Seuran puheenjohtaja Liisa Katajainen.

Juhlat kestivät tuolloin kaksi päivää. Yksipäiväiseksi Johannesjuhlat muuttuivat vuonna 2006.

Vaikka yleisömäärät ovat vähentyneet, riittää juhlien järjestämisessä töitä. Pitää varata tilat juhlia varten, tehdä viranomaisille tarvittavat ilmoitukset, pitää maksaa vakuutusmaksut ja Teosto-maksut, varata ensiapuryhmä ja järjestysmiehet sekä liikenteenohjaajat.

Juhlapäivä alkaa hartaushetkellä Liedon kirkossa sekä kukkatervehdyksillä sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Ennen päiväjuhlaa ovat kylä-, koulupiiri ja sukuseurojen kokoukset sekä Johannes-Seuran syyskokous.

Päiväjuhlan juhlapuheen pitää Evakkolapset ry:n puheenjohtaja YTM Lauri Kosonen.

Kotiseutumatkat pysähtyvät rajaan

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut monia seurauksia. Yksi niistä on se, että luovutetuille alueille ei enää tehdä kotiseutumatkoja, koska raja on kiinni. Kotiseutumatkat alkoivat 1990-luvulla Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.

—1990-luvulla matkoilla oli mukana juuristaan kiinnostuneita nuoria, Liisa Katajainen muistelee.

Hän on ollut matkanjohtajana yli sadalla matkalla.

Johanneksen kunta sijaitsi Viipurinlahdella Viipurin ja Koiviston välissä. Vuonna 1939 sen asukasluku oli noin 6.400. Johannes on saaristopitäjä, jonka alueella on yli sata saarta. Johanneksessa oli teollisuutta, kuten lasitehdas, sementtivalimo, sufiittisellutehdas ja paperitehdas.

Johannes-Seuran jäsenmäärä on tasaisessa laskussa.

—Vuonna 2004 oli yli tuhat jäsentä. Nyt jäseniä on noin 500, kertoo Johannes-Seuran sihteeri Soile Suomi.

Jäsenmäärän lasku näkyy myös seuran toiminnassa. Seuran lehti, Johannekselainen, on harventanut ilmestymistään. Seura miettiikin yhteistyötä. Yksi luonnollinen kumppani olisi Koivisto-seura. Koiviston maalaiskunta oli Johanneksen naapurikunta.

Kirjahanke
asutuksesta

Johannes-Seuralla on meneillään kirjahanke, jonka aiheena on johannekselaisten asutus vuosina 1944—1952. Teos käsittelee asutustoimintaa johannekselaisten virallisissa sijoituskunnissa Paimiossa, Piikkiössä, Liedossa sekä Kaarinassa mukaan lukien Kuusiston alue, joka oli vielä itsenäinen kunta 1940-luvun puolivälissä.

Johannekselaisille kaavailtiin uusia asuinsijoja jo varsin pian talvisodan jälkeen Porin seudulle. Siirtokarjalaisia tiloja ehdittiin muodostaa ja ainakin osa niistä pysyi uutena kotina.

Johannekselaiset olivat myös hankkineet kotinsa tai maatilansa vapailla kaupoilla. Niitä tehtiin virallisten sijoituskuntien alueella kuten myös muissa maakunnissa.

Kirjan valmistumisajankohdaksi on ajateltu joulukuuta 2024, jolloin Johannes-Seuran perustamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta.

Pekka Remes