Paikalliset | 30.05.2024 14:46

70-vuotiaan VPK:n vaiheet esille lainamakasiiniin

Vahdon VPK:n juhlatoimikunnan puheenjohtaja Virpi Hurula (vas.) ja Vahto-seuran puheenjohtaja Irmeli Kuusela viimeistelivät näyttelyä. Vahdon VPK ja sen 70-vuotinen historia ovat lainamakasiinimuseon tämän kesän aihe.

Alkaa olla valmista. Irmeli Kuusela ja Virpi Hurula yhdistävät vielä muutamia kuvia ja kuvatekstejä toisiinsa.

Vahto-seura ja Vahdon VPK ovat tehneet alkuvuoden tiivistä yhteistyötä. Työn hedelmä konkretisoituu tulevana sunnuntaina, kun Vahdon lainamakasiinissa aukeaa tämän kesän näyttely Tulta päin! — Vahdon VPK 70v.

—VPK otti yhteyttä ja ehdotti, voisiko lainamakasiiniin tehdä heidän historiastaan näyttelyn. Tartuttiin tähän totta kai, sanoo Vahto-seuran puheenjohtaja Kuusela.

VPK kuuluu eittämättä vahtolaisuuden ytimeen. Näyttelyssä havainnollistetaan kuvin, tekstein ja esinein vapaapalokunnan 70-vuotista historiaa. VPK on ja on ollut Vahdolla valtavan suosittu harrastus. Yhteisönä se on merkittävä, niittänyt mainetta ja kunniaa sekä ennen kaikkea turvannut lähialueiden asukkaiden turvallisuutta.

—Alkuvuosilta materiaalia ei ole niin paljon, mutta vuodesta 1991, kun paloasema muutti nykyiseen paikkaansa [Puhdistamontielle], materiaalia on hyvin, sanoo VPK-aktiivi Hurula.

Runsauden pulaakin on. Siksi Hurulan mukaan oli hyvä, että näyttelyn kokoaa VPK:n ulkopuolinen taho.

—Esillä on sekä uutta että vanhaa. Kuten meillä aina Vahto-seuran näyttelyt, tämäkin on pyritty kokoamaan niin, että se sopii myös lapsille, Kuusela lisää.

Nyt sekunteja, ennen tunteja

Viimeistään Turun vuoden 1827 palon jälkeen havahduttiin sammutusvalmiuden merkitykseen.

Tulipalojen varalle hankittiin palosankoja, kartionmuotoisia ämpäreitä. Vahdolle saatiin ensimmäiset ruiskut 1907 ja ne sijoitettiin pappilaan ja kansakouluun.

Vuonna 1933 astui voimaan kansallinen palolaki, joka velvoitti kuntia varmistamaan asukkaittensa paloturvallisuutta. Vahdolla tehtiin vuonna 1940 ensimmäinen VPK:n perustamisasiakirja.

—Ei tiedetä johtuiko sodasta vai mistä, mutta jostain syystä yhdistystä ei heti rekisteröity. Kesti lopulta 14 vuotta ennen kuin VPK perustettiin, Virpi Hurula kertoo.

Toki palontorjuntaa tehtiin jo aiemmin, mutta virallinen järjestäytynyt VPK-toiminta alkoi Vahdolla 1954. Kun kunnantalo valmistui, VPK sai tilat sen alakerrasta.

Alkujaan kalusto oli varsin yksinkertaista. Tieto syttyneestä palosta levisi lähinnä suusta suuhun.

—Kun nykyään puhutaan, että taistellaan sekunteja vastaan, aikanaan taisteltiin tunteja vastaan, Hurula vertaa.

Kunnantalon katolle saatiin palopilli, joka soi kahdella eri tapaa. Eri äänimerkit kertoivat kuntalaisille, riehuuko tulipalo kirkon etelä- vai pohjoispuolella.

—Kun Jussilan kaupalla oli puhelinkeskus, sieltä saatiin hälytettyä palokunta nappia painamalla.

Lainamakasiinin näyttelyn lisäksi Vahdon VPK:ta juhlitaan historiikilla. Vahtolaisen historioitsija Turkka Myllykylän tekemä historiikki julkaistaan 8. kesäkuuta.

Elinvoimaisuus kukkii yhä

Yhdistys on aina monen aktiivin summa. Kukaan ei tee yhdistystä yksin. Virpi Hurula haluaa kuitenkin mainita Pertti Pramin. Tämä vaikutti VPK:ssa 70-luvulta lähtien ja toimi sekä Vahdon että Ruskon palopäällikkönä.

—Pertti ehti olla VPK:ssa monessa roolissa ja kehittää paljon sen toimintaa. Kun Prasu-leiri järjestettiin 2012 Vahdolla, hän toimi leiri-isäntänä, Hurula muistelee.

Edelleenkin vahtolaisella Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunnalla menee hyvin.

Pandemian jälkipyykistä on selvitty, toiminta asettunut taas uomiinsa. Jäsenmäärä on noin 80 ja osastoja neljä: hälytys-, nuoriso-, veteraani- sekä nais- ja tukiosasto.

Paloasemaa remontoitiin hiljattain ja viime vuonna saatiin käyttöön uudistettu pelastusyksikkö ja uudempi säiliöyksikkö.

—Osallistuimme juuri nuorten SM-kisoihin, ja Hämeenlinnassa järjestetyssä Jehu-kilpailussa ryhmämme oli kuudes, Virpi Hurula kertoo.

Maria Suomi