Paikalliset | 04.05.2023 11:48

"Seksuaalista häirintää ei tarvitse koskaan hyväksyä"

Omaan fiilikseen on lupa luottaa. —Jos joku ei tunnu itsestä hyvältä, sitä ei tarvitse hyväksyä, painottaa perhekoutsi Marjut Keskitalo. Keskitalo havainnollisti Taatilan yseille seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Ensimmäisessä diassa on kuva jäätelötötteröstä.

—Jäätelö kuvaa tässä seksuaalista itsemääräämisoikeutta, Marjut
Keskitalo sanoo ja pyytää yhdeksäsluokkalaisia kuvittelemaan tilannetta jäätelökioskilla.

—Kioskilla mietit, minkä jäätelön haluat ja montako palloa. Kerrot sen ääneen. Ilmaiset omaa tahtoasi, ja tulet kuulluksi.

Vastaavanlainen itsemääräämisoikeus meillä jokaisella on seksin ja yleensäkin seksuaalisuuden suhteen.

—Seksuaalista häirintää ei tarvitse koskaan hyväksyä, Keskitalo jatkaa.

Keskitalo toimii Liedossa perhekoutsi-tittelillä. Hän on koulutukseltaan terapeutti, terveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja, työskennellyt seksuaaliväkivaltaa kokeneiden kanssa.

Viime torstaina hän kertoi Taatilan yläkoululla vuoden vaihteessa uudistuneesta seksuaalirikoslainsäädännöstä. Uudistuksen myötä raiskausrikos määritellään suostumusperusteiseksi. Jatkossa oleellista on uhrin oma tahto, ei esimerkiksi raiskauksen yhteydessä käytetty väkivalta.

Jos siis toinen ei halua harrastaa seksiä ja siihen silti painostetaan, täyttyvät rikoksen tunnusmerkit.

—Keskustelu on tärkeä osa seksiä. Tulee puhua siitä, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Luoda yhteiset pelisäännöt.

Oleellista on siis varmistaa, että kumppani varmasti haluaa seksiä. Seksiin täytyy olla osapuolten suostumus.

—Ja on ok vaihtaa mielipidettä myös seksin aikana.

 Samat säännöt netissäkin

 Keskitalo puhuu seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Sillä tarkoitetaan kaikkea, mikä on vastoin omaa tahtoa: raiskaus, ahdistelu, huutelu, ehdottelu, seksin ostaminen tai sen yritys alaikäiseltä, homottelu ja huorittelu.

—Meistä kuka vain voi joutua kaltoinkohdelluksi riippumatta iästä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Ajassamme, jossa lähes kaikilla on taskussaan älypuhelin, on kuvien ja videoiden ottaminen helppoa. Keskitalo muistuttaa, että jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja siten myös siitä, saako sitä kuvata. Myös se on rikos, että näyttää tai lähettää seksuaalissävytteisen kuvan eteenpäin ilman kuvassa olevan lupaa.

—Netissä pätevät samat säännöt kuin kasvotustenkin.

Keskitalo kokee, että nuoret tietävät oikeuksiaan hyvin, ymmärtävät mikä on ok ja mikä ei. Mutta kun tosipaikka tulee, moni saattaa lamaantua.

—Olen huomannut, että kaltoinkohtelutilannetta saatetaan vähätellä. Nuori pohtii mielessään, ettei se ollut niin paha. Tai että kyllä muutkin joutuvat tällaista kestämään, että ehkä ylireagoin.

—Mutta jos se ei itsestä tunnu ok:lta, se ei ole ok, Keskitalo painottaa.

Suojaikäraja on Suomessa 16 vuotta, mutta se nousee 18 vuoteen, jos henkilö on auktoriteettiasemassa nuoreen. Suojaikärajat on määritelty suojelemaan nuorta hyväksikäyttötilanteelta.

—Vaikka nuori olisi itse aloitteellinen, vastuu on silti aina vanhemmalla osapuolella.

Kaltoinkohtelusta saatetaan jättää kertomatta häpeän takia. Saattaa hävettää, jos vaikka seksuaalinen ahdistelu on tapahtunut bileissä, jonne nuori on mennyt salaa ja juonut siellä itsensä humalaan.

—Mutta ne eivät vähennä kaltoinkohtelun vakavuutta, Keskitalo sanoo ja kannustaa kertomaan kaltoinkohtelusta aina turvalliselle aikuiselle.

—Lain kannalta sillä on pienempi merkitys, että on ollut alaikäisenä kännissä. Seksuaalirikos on rikoksena vakavampi. 

Kodin ilmapiiri oleellinen

Taatilan yläkoulussa Seksuaalinen itsemääräämisoikeus -luentoja järjestettiin kaikille yhdeksäsluokille. Luento on osa Turun kriisikeskuksen Koski-seksuaaliväkivaltatyön ennaltaehkäisevää toimintaa, ja Marjut Keskitalon lisäksi aiheesta kävivät puhumassa kriisikeskuksesta kriisityöntekijä Jenna Trogen ja kaksi vapaaehtoista.

Liedossa on käytössä niin sanottu hyvinvoinnin vuosikello, mikä tarkoittaa, että lietolaisille lapsille ja nuorille järjestetään kuukausittain ikätasoista hyvinvointiaiheista toimintaa.

Tavallisesti teeman vetää luokanvalvoja, mutta joskus aiheesta käy puhumassa ulkopuolinen luennoitsija. Esimerkiksi 9F-luokan luokanvalvoja Pauliina Pääkkösen mielestä oli erittäin hyvä, että seksuaaliväkivallasta ja itsemääräämisoikeudesta oli puhumassa koulun ulkopuolisia.

—Aihe on hyvin herkkä. Se saattaa olla opettajillekin hankala aihe puhua, Keskitalo toteaa.

—Myös huoltajat ovat toivoneet, että järjestettäisiin vanhempainiltoja, joissa he saisivat tietoa, miten puhua esimerkiksi seksistä ja seksuaalisuudesta nuoren kanssa.

Trogen pitää vanhempainiltoja hyvänä ideana. Ensisijaisesti kun kasvatus lähtee kodista ja sen ilmapiiristä.

—Seksuaalisuudesta puhuminen ei ole aina helppoa. Vanhempien esimerkillä on kuitenkin valtava vaikutus. He määrittelevät vaikkapa sen, mistä on lupa puhua, Trogen muistuttaa.

Marjut Keskitalo kannustaa vanhempia pohtimaan, millaisista asioista on itselle hankala puhua nuoren kanssa.

—Monesti otolliset hetket tulevat arjessa suunnittelematta. Harvoin nuoren kanssa toimii se, että tietoisesti istutaan pöydän ääreen ja päätetään keskustella vaikkapa seksuaalisuudesta.

—Monesti nuorille ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi ihmissuhde- ja seurustelutaidot sekä omat rajat ja turvallisuus, Keskitalo lisää.

Maria Suomi