Paikalliset | 01.07.2021 07:15

Reserviläistoiminta heräilee koronahorroksesta

Lieto Piikkiöläisellä Heernummen ampumaradalla on juhannuksen alla paljon paarmoja. Lietolaiset Mikko Kuusisto ja Johannes Kossila lätkivät hyönteisiä jaloistaan. Liedon Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja Kuusisto ja sihteeri Kossila ovat järjestämässä LRU:n perinteisiä juhannusviikon pistooliammuntoja.
—Hyvä saada toimintaa pikkuhiljaa taas käynnistettyä. Reilun vuoden ajan iso osa yhdistyksen toiminnasta on ollut tauolla epidemian vuoksi. Kunniavartiot ollaan sentään pystytty hoitamaan, Kuusisto toteaa.
Liedon Reserviupseerit on tätä nykyä ainut lietolainen reserviläisjärjestö. Jäseniä on noin 70, joista kolmasosa alle 30-vuotiaita nuorisojäseniä, kolmasosa vanhempaa väkeä ja kolmasosa siitä väliltä. Naisiakin on mukana muutama. Aika terve jakauma siis?
—No joo, jos saataisiin porukkaa aktivoitua, Kuusisto hymähtää.
Vapaaehtoinen reserviläistoiminta taistelee ihmisten vapaa-ajasta siinä missä muukin yhdistys- ja harrastustoiminta. Etenkin nuoremmasta ja aktiivisesta väestä on puutetta.

Kokonaisturva yhteinen tavoite

Tavallisesti reserviläistoiminta on sopiva sekoitus perinnetyötä, arkista yhdistystoimintaa kesäretkineen ja reserviläistaitojen ylläpitoa erilaisin harjoituksin. Johannes Kossila toimii tällä hetkellä Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. 32-vuotias Kossila lähti mukaan reserviläistoimintaan pian varusmiespalveluksensa jälkeen kymmenisen vuotta sitten.
—Inttiajan jälkeen liityin ensin Turun Reserviupseereihin silloisen kotipaikkakunnan mukaan, mutta aika pian siirryin Lietoon. Reserviläistoiminta on mukavaa tuttujen kanssa touhuamista, Kossila kertoo.
Toista vuotta Liedon Reserviupseerin puheenjohtajana toimivan Mikko Kuusiston varusmiespalveluksesta on 30 vuotta aikaa. Taukoa reserviläistoiminnasta mies piti vuosikymmeniä, kunnes vanha tupakaveri houkutteli mukaan.
—Osasyynä oli oman sodan ajan sijoituksen vaihtuminen. Muut harrastukset jäivät vähemmälle viitisen vuotta sitten, kun kalenteri alkoi olla piukassa Puolustusvoimien kutsuista ja yhdistystoiminnasta.
—Me puhumme yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden puolesta. Toki mukana on myös sotilaallinen näkökulma, mutta pääosa toiminnasta on aivan muuta. On ollut hienoa huomata, kuinka tärkeää yhdistyksen perinnetoiminta eli kunniavartiot eri juhlapäivinä ovat myös nuorille jäsenille, Kuusisto avaa.
Koronavuonna 2020, kun perustoiminta oli käytännössä tauolla, yhdistys valmistautui auttamaan riskiryhmään kuuluvia ikäihmisiä ja apua tarjottiin sähköpostitse. Palaute oli kiittävää, mutta tarvetta ei lopulta ollut.

Ei mikään salaseura

Päävastuun Suomen reserviläistoiminnasta kantaa luonnollisesti Puolustusvoimat. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK puolestaan toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä, ja Suomen Reserviupseeriliitto on MPK:n perustajajäsen. Aikanaan aktiivinen toimija myös Liedossa oli Aliupseeriliitto, jonka kanssa reserviupseeritkin tekivät yhteistyötä. Sittemmin paikallinen aliupseeriyhdistys on lopettanut toimintansa.
—Toimintaan pääsevät mukaan myös muut kuin reservin upseerit, jäsenyys on vähän eri asia. On aina hyvä, ja yhteiskunnan etu, mitä useampi reserviläinen pääsee mukaan toimintaan, Mikko Kuusisto ja Johannes Kossila lupaavat.

Yksi Liedon Reserviupseerien nuorimmista jäsenistä on 21-vuotias Lauri Kuusisto, puheenjohtaja Mikko Kuusiston poika. Nuorempi Kuusisto kotiutui varusmiespalveluksesta pari vuotta sitten ja kuuluu nyt Liedon Reserviupseerien hallitukseen.
—Viihdyin intissä ihan hyvin ja halusin pysyä mukana toiminnassa. Omalta osaltani ajattelen, että tarvitsemme lisää nuorisojäseniä ja jatkuvuutta. Aika monen ikäiseni kanssa onkin käyty jo keskusteluja, Lauri Kuusisto päättää.