Uutisotsikot

Eikä se ole jännittävää pelkästään tuoreille seiskaluokkalaisille, muistuttaa Ruskon Maunun koulun rehtori Helka Kalajoki. Myös opettajia jännittää.

—Varsinkin uusien seiskojen luokanvalvojat jännittävät, miten saadaan luotua oppilaille sellainen fiilis, että homma toimii ja meihin voi luottaa.

Miten on, hermostuttaako Kalajokea, tuoretta Maunun koulun rehtoria, itseään?

—Toimin jo viime lukuvuoden rehtorin viransijaisena. Nyt tunnelmat eivät ole yhtä kaoottiset kuin vuosi sitten, hän naurahtaa.

Kalajoen edeltäjät Ari Nuorikkala ja Kauko Tuominen hoitivat yhdistelmävirkaa. He vastasivat siis sekä Maunun koulun rehtorin että koko Ruskon sivistystoimen käsittävän vastaavan johtavan rehtorin tehtävistä.

—Nyt virka on jaettu niin, että minä toimin Maunun koulun rehtorina ja Laukolan koulun rehtori Kai Laitinen hoitaa johtavan rehtorin tehtäviä.

Kalajoki on tyytyväinen jakoon. Johtavan rehtorin työt vievät turhan paljon aikaa 200—300-henkisen yläkoulun vetämisestä.

Halu olla vaikuttamassa asioihin

Helka Kalajoki astui itse Maunun kouluun ensimmäisen kerran 2006. Vastuullaan hänellä oli tuolloin tekstiilityön ja matemaattisten aineiden opetusta.

—Kävin lukion aikoinaan Turussa ja muistan, että meillä oli yksi oppilas, joka oli kotoisin Ruskolta.

Mitään muuta Kalajoki ei Ruskosta sitten tiennytkään. Siitäkään huolimatta, että hän on aina asunut aivan Ruskon naapurissa. Kalajoki on lähtöjään turkulainen ja jo pitkään asunut Raisiossa.

Nopeasti hän kuitenkin ihastui uuteen työympäristöön.

—Opettajat ovat Maunun koulussa todella ammattitaitoisia ja vastuuntuntoisia. Heitä kiinnostaa aidosti, miten oppilaat pärjäävät vielä yläkoulun jälkeenkin.

Hyvästä yhteisöstä kielii sekin, että henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä. Maunun koulussa on edelleen sellaisia opettajia, jotka ovat työskennelleet siellä perustamisvuodesta 1992 asti.

Alkavana lukuvuotenakin henkilökunta pysyy ennallaan muuten, mutta Suvi Aromaa saapuu sijaistamaan äitiyslomalla olevaa biologian ja maantiedon opettajaa.

—Oppilaisiin sitoudutaan. Täällä on kunnianhimoinen meininki, Kalajoki kehuu.

Aivan sattumanvaraisesti Kalajoki ei rehtoriksi päätynyt. Kun Markku Wilkman jättäytyi vararehtorin tehtävistä, Kalajoki siirtyi hänen tilalleen.

—Olen aktiivinen enkä osaa pitää suutani kiinni. Haluan tarttua asioihin ja olla vaikuttamassa. Ehkä siksi päädyin vararehtoriksi, Kalajoki, 46, tuumii.

Toinen luokka kotitaloudelle tarvitaan

Ensi keskiviikkona, 14. elokuuta, alkaa uusi lukuvuosi. Sitä kohti Helka Kalajoki suuntaa innokkain mielin.

Keskuskeittiöremontin pitäisi olla valmis, mistä Kalajoki on erityisen mielissään. Viime lukuvuotena Maunun koulun väki söi pahvilautasilta, ja ajoittaiset remonttiäänet häiritsivät oppitunteja.

Tänä syksynä on tarkoitus pohtia, miten luokkia voisi kalustaa paremmin. Luokkahuoneista halutaan tehdä nykyopetussuunnitelman ihanteiden mukaisesti toiminnallisempia. Myös remonttikeskustelu jatkuu.

—Yhteisymmärrys on, että koulu vaatii peruskorjauksen, Kalajoki sanoo ja osoittaa ylös. Opettajanhuoneen katosta on lohkeillut paloja.

—Parhaillaan selvitetään, minkä laajuisena remontti tehdään. Korjataanko vain vai laajennetaanko myös. Oppilasmääriä on hankala ennustaa.

Tänä syksynä oppilaita Maunun koulussa on 246, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuotena.

Toinen kotitalousluokka olisi Helka Kalajoen mukaan kuitenkin ehdoton. Vuosittain on oppilaita, jotka eivät saa kotitaloutta valinnaisaineekseen, vaikka haluaisivat. Tila ei riitä.

—Kotsaa opiskelevat kaikki seiskat ja se on tosi suosittu valinnaisaine.

Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä alkaa yhdeksältä, seiskojen jo kello 8.15.

Uusien yläkoululaisten ei siis tarvitse olla huolissaan. Kello kahdeksan jälkeen Maunun koulun pihalla kaikki ovat samassa veneessä. Kaikkia jännittää.

Maria Suomi