Pääkirjoitus | 07.05.2026 10:10

Onnittelut äideille

Ensi sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Ajatus äitienpäivästä syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Anna Jarvis niminen henkilö oli huomannut, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien asemaa kansakunnan kehityksessä ja lasten kasvatuksessa. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota vietettäisiin toukokuun toisena sunnuntaina.

Suomessa ensimmäiset merkinnät äitienpäivän vietosta ovat vuodelta 1918. Äitienpäivä vakiintui Suomessa toukokuun toiseksi sunnuntaiksi vuonna 1927.

Jatkosodan aikana äitienpäivänä vuonna 1942 sotamarsalkka Mannerheim myönsi antamallaan päiväkäskyllä kaikille Suomen äideille yhteisesti 4. luokan Vapaudenristin. Päiväkäskyn kopio on edelleen kirkkorakennusten seinillä. Äitienpäivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1947.

Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää äitienpäiväkunniamerkkejä ansioituneille äideille. Kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, jonka saajaksi voi esittää 40 vuotta täyttänyttä biologista äitiä, adoptioäitiä sekä sijaisäitiä. Merkin voivat saada myös muut lasten ja nuorten hyväksi merkittävää työtä tehneet kasvattajat.

Ensi sunnuntain äitienpäivänä palkitaan 38 äitiä. Monet palkittavista äideistä toimivat tai ovat toimineet myös merkittävissä kasvatustehtävissä esimerkiksi kyläyhteisössä, järjestöissä tai seurakunnissa ja tehneet niissä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Edellä äitienpäivä virallisesta ja valtion näkökulmasta. Tekoäly kertoo, että perinteisesti äidille viedään aamupala sänkyyn, lapset antavat itsetehdyn kortin ja kukkia. Jokaisessa kodissa vietetään kuitenkin omanlaistaan äitienpäivää, omien perinteiden ja tapojen mukaisesti, enemmän tai vähemmän juhlallisesti, karummin tai kauniimmin.

Onnittelut kaikille tasapuolisesti.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia