Pääkirjoitus | 21.08.2025 10:15

Uudistusten jälkipyykki

Hallitus uudisti yksityislääkärien Kela-korvauksia aikomuksenaan saada ihmiset käyttämään enemmän yksityisiä lääkäripalveluita. Suurimmalle karikolle ajauduttiin heti uudistuksen alkumetreillä, kun yksityiset lääkäriasemat nostivat melko nopeasti hintojaan. Nyt näyttää siltä, että kulut uudistuksessa kyllä kolminkertaistuivat, mutta yksityiset lääkärinkäynnit eivät kasvaneet. Verorahat päätyivätkin pääsääntöisesti niille, jotka muutenkin käyttäisivät yksityisiä lääkäripalveluita sekä tietenkin terveysjäteille, joihin huojennus kohdistui.

Turun yliopiston ja THL:n terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen kommentoi Ylelle, että tukiuudistus näyttää epäonnistuneelta. Tutkija ei ollut asiasta yllättynyt, sillä hänen mukaansa lääkärikäynnin omavastuuosuus jäi edelleen liian kalliiksi suurimmalle osalle käyttäjistä. Korvaussumma nousi kahdeksasta eurosta kolmeenkymmeneen, mutta helpotus ei näkynyt lopullisessa hintalapussa hintojen nousun myötä.

Alun perin tarkoitus oli nostaa tukia 50:een euroon. Tähän ei kuitenkaan päädytty, vaan tukia suunnattiin muun muassa hedelmöityshoitoihin. Toki kasvava inflaatio on vaikuttanut terveysjättienkin kuluihin, mutta on myös huomioitavaa, ettei alan markkinoilla ole juuri kilpailua.

Uudistuksilla on yhtäläisyyksiä. Huhtikuun alussa tuli voimaan hallituksen lakimuutos, joka poisti työttömyysturvan suojaosan kokonaan. Suojaosa ehti olla toiminnassa runsaat kymmenen vuotta ja sen aikana osa-aikatyötä sai tehdä enintään 300 euroa kuukaudessa. Kuten pienituloisiakaan ei saatu ohjautumaan yksityiselle puolelle lääkäriin, eivät työllisyysluvutkaan lähteneet odotettuun nousuun.

Kysymykseksi jää, eikö uudistusten vaikutuksia arvioitu etukäteen, vai eikö vaikutuksista etukäteen annettuja arvioita uskottu.

Ina Virtanen

Lue vanhempia pääkirjoituksia