Pääkirjoitus | 07.08.2025 09:45

Uimataito on 
kansalaistaito

Tänä keväänä suomalaisia ovat järkyttäneet lasten hukkumiset uimarannoilla. Helteinen sää sai ihmiset vesien ääreen vilvoittelemaan ja rentoutumaan. Vesi on kuitenkin elementti, jonka äärellä pitää aina olla myös varuillaan.
Ennakkotilaston mukaan tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä hukkuneita oli 68 ihmistä. Luku on suuri, mutta Tilastokeskuksen tilastojen mukaan hukkuneiden määrä on vähentynyt vuosien kuluessa. 1930- ja 1940-luvuilla hukkuneita oli vuosittain 500—700. Tilastokeskus jatkaa, että yli puoleen hukkumisista liittyi alkoholi. Viime vuosiin saakka on puhuttu sepalus auki -ilmiöstä. Veneessä on noustu seisomaan ja yritetty helpottaa oloa veteen virtsaamalla, mutta onkin menty nurin.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen tekemän tutkimuksen mukaan uimataitoisten kuudesluokkalaisten osuus on nykyään noin 55 prosenttia. Uimataitoisten lasten osuus on laskussa. Ylen jutun (5.8.) mukaan uimataito uhkaa muuttua varakkaiden etuoikeudeksi, koska kohtuuhintaiset uimakoulut täyttyvät nopeasti. Uimaseurojen ja yritysten uimakoulut ovat huomattavasti kalliimpia kuin kuntien järjestämät tai tukemat uimakoulut.
Kouluissa uimataidon oppiminen kuuluu opetussuunnitelmassa liikunnassa opetettaviin taitoihin. Kouluista tosin on kuulunut, että yläkoululaisista yli puolet ei suostu uimaan eikä varsinkaan olemaan samaan aikaan pukuhuoneessa muiden kanssa — ja muiden katseiden kohteena. Tilanne ei taida muuttua ennen kuin uimahalleihin saadaan yksilöllisiä pukukoppeja.
Mikä siis neuvoksi, jos halutaan parantaa kansalaisten uimataitoa? Esimerkiksi Lietoon on toivottu jo vuosia omaa uimahallia. Onko niin, että kun on oma uimahalli, halutaan myös oppia uimaan. Tai niin, että kun jo osaa uida, haluaa lähiuimahalliin kuntoilemaan. Aikuisten uimakoululle ja aikuisten uintitekniikkakurssille lieneekin kysyntää siinä missä lasten uimakouluillekin.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia