Pääkirjoitus | 21.01.2021 08:26

Rokottamisen hitaus käy kalliiksi

Vuonna 1985 suomalaiset ”kävivät syömässä sokeripalan”. Pelättyä poliovirusta oli edellisen vuoden syksyllä tavattu Suomesta, ja Lääkintähallitus päätti rokottaa koko väestön varmuuden vuoksi. Suomalaisia oli tuohon aikaan noin 4,9 miljoonaa, ja väestöstä saatiin viidessä helmi- ja maaliskuun viikossa rokotettua 95 prosenttia, noin 4,65 miljoonaa ihmistä. Viikossa siis pyöreästi 900.000 ihmistä, arkipäivässä 180.000.
Myönnettäköön: tuo rokote jaettiin väestöön syötävän sokerinpalan mukana, rokotetta oli käytännössä rajattomasti tarjolla ja suomalaiset tottelevaista kahden televisiokanavan porukkaa. Silti rokotustahti on hämmästyttävä, ja laittaa ihmettelemään nyt käynnissä olevan rokotusprojektin verkkaisuutta.

Ahtain pullonkaula on terveysviranomaisten mukaan nimenomaan rokotteiden saatavuudessa. Silti päivittäin kerrotaan, kuinka hankalaa on ajanvarausjärjestelmien kanssa puljaaminen, oikeassa järjestyksessä piikittäminen, kylmäkuljettaminen tai se, että kun puolen tusinan annoksen rokoteampullin avaa, se säilyy jääkaapissa vain viisi vuorokautta.
Suomen, jos jonkin valtion, luulisi olevan kykenevä ja valmistautunut järjestämään hiilihappojäälaatikoiden jakelun sisältöineen kautta koko maan päivässä—parissa.
Myönnetään taas: asiantuntemusta ei sanomalehtimiehellä rokoteohjelman toteuttamiseen ole. Kysymys jää silti ilmaan: oliko vuonna 1985 kaikki paremmin?

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia