Pääkirjoitus | 26.11.2020 08:23

Kunnat eivät ole veljeksiä

Kuntatalouden kriisiytymisestä on puhuttu Suomessa ainakin vuosikymmen. Väestön ikääntyminen, muuttoliike, kuntien lisääntyvät velvoitteet, taloussuhdanteiden vaihtelut ja vaikkapa koronakriisi kohtelevat Suomen kuntia kuitenkin epätasaisesti. Siinä missä enin osa kunnista kituuttaa ja näivettyy, jotkut kunnat katsovat tulevaisuuteen positiivisin mielin ja tasein.

Mielenkiintoisia verrokkeja näkyy lähitienoilla. Siinä missä Liedon kunta on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, Ruskolla kasvu on ollut rauhallista. Kasvu on tuonut mukanaan investointipaineita, ja Liedossa on käynyt huono tuuri myös rakennusten sisäilma-asioiden suhteen. Vakan alla kynttiläänsä pitänyt Rusko on välttynyt kiinteistöissään — kunnantaloa lukuunottamatta — sisäilmaongelmilta, eikä esimerkiksi uusia koulukiinteistöjä ole ollut tarvetta rakentaa. Ruskolla ei myöskään ole juurikaan senioriasumista, tuettua palveluasumista tai yleensäkään kerrostaloasuntoja, joten moni omakotitalosta luopuva ikäihminen on vaihtanut kotikuntaa.

Kuntien väliset erot ensi vuoden talousarviossa ovat huimia. Koronakorvausten vuoksi Rusko tekee tänä vuonna lähes 2,4 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Ensi vuoden tuloksesta odotetaan alijäämäistä, mutta sillekin on selvä syy: Maunun koulun alkava laajennusremontti. Halutessaan Rusko voisi kuitata alijäämät käteisellä.
Liedossa taas saatiin vastikään päätökseen YT-neuvottelut, ja henkilöstöä lomautetaan ensi vuoden aikana viikosta kolmeen.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia