Pääkirjoitus | 28.05.2019 11:13

Hieman nolottavaa, mutta ei aivan hävettävää

Ne äänestävät, jotka haluavat vaikuttaa ja olla rakentamassa entistä parempaa yhteiskuntaa ja yhä yhtenäisempää Eurooppaa.

Se, että EU-parlamenttivaaleissa suomalaista äänioikeutetuista 60 prosenttia jättää äänestämättä, on noloa, mutta ei sentään ihan hävettävää, koska joillakin saattaa olla tiedollisia rajoitteita sen suhteen, miten yhteiskuntaa haluaisi kehittää ja miten unioni toimii.

Tienoon alueella valtaosin oltiin äänestysaktiivisuuden valtakunnallisen keskiarvon (40,7 %) yläpuolella. Maakunnan äänestysprosentti oli 41,6 ja Turun komeasti 44,2. Koko maan keskiarvo ylittyi myös Ruskolla (44,1) ja Liedossa (43,4). Kun tarkastellaan aktiivisen Turun sisällä alueita, voi todeta Paattisten (44,5) ylittäneen Turun keskiarvon, kun taas Yli-Maariassa (38,5) ja Jäkärlässä (38,1) oltiin kotikunnan, kotikaupungin ja kotimaan keskiarvosta perässä.

Vaaleissa ei tullut varsinaisia yllätyksiä. Vaikka ääniosuuksissa oli pientä heilahtelua, paikkavaihdos tapahtui vain keskustan ja vihreiden välillä vihreiden hyväksi.

Tienoon alueella voimasuhteet puolueiden kesken eivät nekään yllättäneet, jollei sitten siinä, että perussuomalaisilta odotettiin eduskuntavaalien imussa parempaa tuosta. Vihreiden Ville Niinistö oli suvereeni omassa maakunnassaan. Puolueensa ex-puheenjohtaja nappasi lähes 20.000 ääntä Varsinais-Suomesta. Prosentissa se on 12. Sosialidemokraattien Eero Heinäluoma sai ääniä yli kymmenen tuhannen eli 6,6 prosenttia ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari 5,5 prosenttia.

Protestiäänet jäivät Tienoon alueella vähäisiksi. Esimerkiksi Liedossa äärioikeistolaisen Suomen Kansa Ensin -porukan Marco de Wit sai vain neljä ääntä, vaikka hänellä on täällä sukulaisiakin. Paavo Väyrynen innosti Liedossa enää 19 äänestäjää, ja joka suunnalla maahanmuuttajia tai heidän ymmärtäjiään näkevä Junes Lokka sai Liedosta kolme ääntä.

Aku Ankan ja Adolf Hitlerin saamista äänimääristä ei ole yksilöityä tietoa, mutta mitättömiä ääniä oli vain 13. Ihmetellä toki pitäisikin, jos joku haluaisi Adolf Hiterin Euroopan johtoon. Eikö siitä kerralla opittu?

Rauli Ala-Karvia

Lue vanhempia pääkirjoituksia