Uutisotsikot

Ajatus siitä, että verot tulisi laittaa valtion maksettavaksi kelpaa huonoksi vitsiksi. Kyse on sitkeästä hokemasta, samoin kuin se, että että ilmaisia palveluita ei ole, vaan aina on joku, joka maksaa. Terveyskeskusmaksujärjestelmä on yksi ihmisen käsitettävissä oleva asia, joka herkistää varsinkin vaalien alla.

Eilen eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan sosialidemokraatit ehdottivat, että terveyskeskuskäynnit on muutettava maksuttomiksi. Siis ilmaisiksi käyttäjilleen. Se taas nostaisi vastaavalla summalla yhteisestä pussista maksettavia menoja.

Suurimman oppositiopuolueen kimpaantuminen johtunee siitä, että hallitus on kaavaillut poistavansa terveyskeskusmaksujen vuosimaksun, joka on terveyspalveluja paljon käyttäville edullisempi kuin joka kerrasta erikseen suoritettava maksu.

Selvää on, että korkeat terveydenhuollon asiakasmaksut lisäävät köyhyyttä. Mutta mistä rahat sitten otettaisiin? Kun asiaa puidaan eduskuntatasolla, siinä helposti unohdetaan, että kunnat Suomessa tuottavat terveyskeskuspalvelut ja myös saavat toiminnan pyörittämiseen asiakasmaksut.

Jos rahat kerätään arvonlisäveroja korottamalla, tavallinen kansalainen — pienituloinen suhteellisesti eniten — menettäisi, koska tasaverona arvonlisäveroa kannetaan samoista tuotteista ja palveluista tasan saman verran ostajan tuloista riippumatta. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Parikka nosti Tieto&trendit-artikkelissa esiin argumenttina sen, että arvonlisäverokin on progressiivinen, koska pienituloinen käyttää rahoistaan suhteessa enemmän ruokaan ja lääkkeisiin, joiden arvonlisäverokanta on matalampi. Tuo ajatus ei sanottavasti pienituloista lämmitä.

Keskustelu terveydenhuollosta on vaalien alla sen verran eripuraista, että miten enää voidaan suuren sote-uudistuksen kuvitella toteutuvan nyt istuvien eduskunnan ja hallituksen aikana?

Rauli Ala-Karvia

Lue vanhempia pääkirjoituksia