Paikalliset | 31.03.2022 08:08

Työllisyyspalvelut uudistusten pyörteissä

Liedon työllisyyspäällikkö Heidi Elo kertoi työllisyyspalvelujen uudistuksen olevan työnhakijan kannalta hyvä uudistus.

Lieto Työllisyyspalvelut uudistuvat toukokuussa valtakunnallisesti. Jatkossa työttömäksi jääneitä henkilöitä pyritään tapaamaan jopa kahden viikon välein fyysisissä tapaamisissa.

—Muutos on iso. TE-toimisto on kontaktissa tiiviimmin ja henkilökohtaisia tapaamisia on useammin. Pidän uudistusta hyvänä, sillä työn hakija hyötyy tästä paljon, Liedon kunnan työllisyyspällikkö Heidi Elo sanoo.

Lieto itse ei ole mukana työllisyyden kuntakokeilussa, joten vastuu uudistuksesta on täysin TE-toimiston harteilla.
—Emme käytännössä pääse ollenkaan käsiksi työnhakijoiden tietoihin tietosuoja-asetusten takia. Palvelemme niitä, jotka meitä lähestyvät, emmekä ole heihin itse suoraan yhteydessä, Elo selvittää.

Viimeiset pari vuotta TE-palvelut ovat valtakunnallisesti toimineet etänä koronan takia. TE-palveluilla on oma toimipisteensä ajanvarauksella Kisällissä, jossa nykyisellään vierailee TE-toimiston henkilökuntaa kahdesta kolmeen kertaan viikossa.
Samaan aikaan eletään muutosta hyvinvointialueiden muodostumisen myötä.

—Kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueelle. Saimme viime viikolla tiedon, että työpajatoiminta säilyisi jatkossakin kunnalla. Myös Avi vahvisti, että nuorten työpajatoiminta säilynee kunnassa, sillä hyvinvointialue ei voi sitä järjestää.

Seuraavat vuodet Elo uskoo kunnan työllisyyspalvelujen roolin olevan käytännönläheinen auttaminen. Jatkossa TE-palvelut voi käskeä työntekijää hakemaan esi-
merkiksi neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tässä tilanteessa Kisällistä voi saada apua esimerkiksi hakemusten tekemiseen.

Kuntien vastuulle vuonna 2024

Parin vuoden päästä, vuonna 2024, on luvassa lisää muutoksia.
—Silloin kaikki vastuu työttömistä siirtyy kuntiin
ja TE-palvelut häviää välistä. Uudistuvat työllisyyspalvelut on kunnan tai yhteistoiminta-alueen vastuulla, Heidi Elo selvittää.

Lieto joutuu kuitenkin etsimään itselleen kaverikunnan, sillä toimiakseen asiassa yksin olisi kunnalla oltava työvoimapohjaa 20.000 työikäisen henkilön verran. Liedossa määrä on vajaat 10.000 henkeä.

Elo kokee kunnan täysvastuun tulevaisuudessa hyvänä asiana.
—Liedossa on hyvä elinvoima. Kun työllistäminen ja elinkeinopalvelut toimivat yhdessä ja tunnemme oppilaitokset ja työvoiman, voimme saada paljon aikaan. Palvelua saavat sekä yritykset että asiakkaat. Tällä hetkellä asiaa käsittelevä laki on lausuntokierroksella.

Mediapaja tarjoaa apua

Liedon työllisyyspalvelut on myös saanut lisää työtilaa nykyisten naapurista tien toiselta puolelta. Lemminkäisen talossa on toiminut aiemmin muun muassa päiväkoti ja nuorisotila. Nyt talossa pyöritetään mediapajaa, ryhmätiloja sekä lounaskeittiötä. Mediapajan idea on valmentaa työnhakijoita alalle ja auttaa lietolaisia työnhakijoita käytännön asioissa, kuten sähköpostien luomisessa, dokumenttien tekemisessä tai vaikka valokuvan ottamisessa ansioluetteloon.

—Siellä tuotetaan video- ja kuvamateriaalia, opetetaan tietokoneen käyttöä työnhakua ajatellen. Mediapaja hakee vielä paikkaansa, sillä se avautui vasta tammikuussa, Heidi Elo kertoo.

Toinen iso uudistus on ohjelma nimeltä ForeAmmatti plus, joka oli alun perin tarkoitus lanseerata Liedon rekrymessuilla, jotka lopulta koronan takia siirrettiin.
—Se on digitaalinen työnhaun tuen väline. Sen avulla voi tehdä osaamis-
kartoituksen ja se näyttää esimerkiksi opintoja tai mahdollista ammattia. Kartoituksen tekijä voi halutessaan päättää, ottaako hän sen tekemisen jälkeen vastaan tukea meiltä työllisyyspalveluista.