Paikalliset | 20.02.2025 11:04

Tarvasjoen mahdollisia vesistöparannuksia perattiin porukalla

Jos jokin on oleellista, niin yhteen hiileen puhaltaminen. Yksin ei tarvitse pärjätä.

Yhteistyön merkitystä korostettiin viime torstai-iltana Tarvasjoen koululla, missä järjestettiin Tarvasjoen valuma-aluetta koskeva infotilaisuus. Paimionjoki-yhdistyksen organisoima info kokosi yhteen viitisenkymmentä henkeä. Paikallisten maanviljelijöiden, yrittäjien, yhdistysten ja maanomistajien lisäksi edustusta oli ainakin ELY-keskuksesta, Valonialta, Aurajokisäätiöstä ja WWF Suomesta.

Parhaillaan käynnissä on useampia Tarvasjoen 139-neliökilometriseen valuma-alueeseen liittyviä ympäristöhankkeita. Tarvasjoki on Paimionjoen suurin sivujoki ja kunnoltaan välttävä.

Joen ympäristön hedelmälliseen maaperään on vuosisatojen saatossa keskittynyt paljon maataloutta ja nykytila on osaltaan seurausta eri aikakausien viljelytrendeistä.

Peltoihin on varastoitunut esimerkiksi fosforia, joka monin paikoin pääsee turhan helposti liikkeelle. Kiintoaines valuu sateiden mukana ojiin ja sieltä Tarvasjoen kautta Paimionlahteen ja Saaristomereen.

—Tärkein tehtävä olisi saada fosfori pysymään pellossa, eli maaperässä ja sadossa, eikä niin, että se pääsee kulkeutumaan vesien mukana. Tästä hyötyisivät kaikki, sanoo AFRY:n vesistötutkimusten johtava asiantuntija Anne Liljendahl. Fosfori on merkittävimpiä Saaristomeren rehevöittäjiä.

Liljendahl kertoi infotilaisuudessa etäyhteyksin, millaisia toimenpiteitä Tarvasjoen valuma-alueelle on suunniteltu, jotta vesienhallintaa ja siten vesistöjen tilaa saataisiin kohennettua. Suunnitelmat liittyvät Saaristomeri- ohjelmaan, jonka pilottikohteeksi Paimionjoen valuma-alue on valittu Aurajoen valuma-alueen ja Kemiönsaaren kanssa.

Tarvasjoessa haasteena on monin paikoin uomien äärimmäisen jyrkät reunat.

—Täällä näkee hyvin, miten aikojen saatossa uoma on syönyt reittinsä pehmeään savimaahan, Liljendahl toteaa.

Kun luiskat ovat jyrkät, kosteikkojen ja kaksitasouomien hyödyntäminen vesienhallintakeinoina on hankalaa.

—Mutta varmasti niillekin löytyy paikkoja, Liljendahl lisää. Apua kohteiden kartoittamiseen on saatavilla esimerkiksi Paimionjoki-yhdistykseltä.

Tarvasjoen rantamilla kannattaa suosia suojavyöhykkeitä, ja nyt AFRY:n laatimissa suunnitelmissa Korvattomanojaan ja Pahaojaan suositellaan rakennettavan pieniä kynnyksiä, joilla virtaamaa saataisiin hidastumaan. Lisäksi Pahaojassa apua olisi niin sanotusta tulvatasanteesta.

Suunnitelmat ovat toki vain suosituksia, ja avainasemassa ovat maanomistajat. Viljelijät loppupeleissä päättävät, mitä heidän maillaan tehdään.

Maria Suomi

Lue juttu kokonaisuudessaan Turun Tienoosta.

https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/turun_tienoo