Paikalliset | 25.08.2022 10:50

Sadonkorjuu hyvässä vauhdissa

Kesä lähenee loppuaan, mikä tarkoittaa sadonkorjuun alkamista asteittain maatiloilla ympäri Suomea. Tilanne on sama tarvasjokelaisella Koivunalhon luomutilalla, missä Esa ja Maarit Heinonen viljelevät heinänsiemeniä, kauraa, hernettä, vehnää ja lupiineja.

—Tilanne on ihan hyvä sadonkorjuun suhteen, Esa Heinonen sanoo.

—Heinäkasvit nurminata ja timotei on puitu, ja nyt olemme aloittaneet kauran puimisen.

Kauran jälkeen vuorossa on vehnä, jota seuraavat herne ja lupiini. Kunkin puinnissa menee noin kolme päivää kerrallaan.

—Seitsemästä kahdeksaan tuntia puidaan päivittäin. Sitten pitää odotella, että kuivuri tyhjenee.

Kuivaamisen jälkeen vilja varastoidaan siiloihin, joista rekat aikanaan hakevat ne. Puitava kaura esimerkiksi menee Tarvasjoelta Lahteen Fazerin tehtaalle suurimovalmisteiksi. Historiallisen lämmin elokuu tarkoittaa kuitenkin sitä, että viljan kuivumista ei tarvitse odottaa niin kauan kuin yleensä.

—Tässä vaiheessa helteestä ei ole muuta haittaa, kuin että tulee kuuma puimisen aikana, Heinonen toteaa.

—Mutta se on parempi kuin märällä pellolla sateessa rämpiminen.

Säät eivät kuitenkaan tänä vuonna ole tarjonneet pelkästään plussaa. Vaikea talvi tarkoitti sitä, että tilan apilat ja syysvehnät eivät talvehtineet ollenkaan ja alkukesän helteet vaikuttivat viljan kasvukauteen.

—Korjattavan sadon suhteen tilanne on kohtuullinen, parempi kuin viime vuonna. Normaalia tämä on siinä mielessä, että luonnon armoilla ollaan. Mutta jaksan olla positiivinen, Heinonen hymyilee.

Luomuviljely auttaa ylläpitämään kasvukuntoa

Heinoset ovat viljelleet Koivunalhon tilalla vuodesta 1993 alkaen. Vuonna 1995 he siirtyivät harjoittamaan luomuviljelyä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että he eivät käytä lainkaan myrkkyjä viljelyssä, kierrättävät vuosittain kullakin tilan pellolla viljeltävää kasvia ja viljelevät palkokasveja, mikä auttaa ylläpitämään maan kasvukuntoa.

—Kun maan kasvukunto on hyvä, sato kestää paremmin myös märkää ja kuivuutta. Toki joinakin kesinä voi olla niin kuuma, ettei sille voi mitään, mutta tämä parantaa kestävyyttä pitkässä juoksussa. Ja se näkyy myös tasaisempina satomäärinä.

Heinonen uskoo myös, että Suomessa pitäisi kantaa laajemminkin huolta maan kasvukunnosta. Maan humuspitoisuus Suomessa on vuosien saatossa laskenut, mikä vaikuttaa kasvumahdollisuuksiin. Maaseudun tuotanto on noussut myös avainasemaan Ukrainan sodan myötä, kun Suomessakin on huomattu kotimaisen ruoantuotannon merkitys.

—Kaikki me kuitenkin syömme päivittäin. Katso vaikka Saksaa, Ranskaa tai Alankomaita, jotka ovat suuria maatalousmaita, mutta Eurooppa ei silti ole ruoantuotannossa omavarainen. Suomessakin pitäisi omavaraisuuteen panostaa.

Heinoset itse ovat miltei niin omavaraisia kun nykyään pystyy olemaan. Oman viljan lisäksi he syövät metsästettyä lihaa, vaikkakin Heinonen muistuttaa, että kyllä heidän täytyy kaupassakin käydä. Hän pitää maatilan elämäntyylistä sen rankkuudesta huolimatta.

—Päivääkään ei vaihtaisi pois.

Nuutti Ruokangas