Paikalliset | 27.10.2022 12:57

Homeet, pölyt, mikrobit - erityisalana sisäilmahuolet

Tavallinen työkohde on koulu. Yleensä kaikki alkaa siitä, kun huolestunut rehtori soittaa Niina Kestille ja kertoo, että heillä on sisäilmaongelma.

—Rehtorilla on huoli henkilöstön ja lasten terveydestä muttei tietoa, mitä kuuluisi tehdä.

Kesti tietää. Hän on ruskolaisen Poistoa oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toinen yrittäjä. Poistoa on siivous- ja puhtaanapitoalan yritys, joka on erikoistunut sisäilmaongelmista kärsiviin kohteisiin. Pari viikkoa sitten se palkittiin Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa maakunnan vuoden yrityksenä.

—On selvää, että mahdollinen sisäilmaongelma aiheuttaa pelkoa. Meille niiden hoito on rutiininomaista työtä, mutta rehtori todennäköisesti kokee moisen vain kerran työurallaan, Kesti vertaa.

Poistoa toimi alkujaan kahdessa paikassa; toimisto oli Turun Nuppulantiellä ja tuotantotilat Liedon Avantissa. Nykyiset tilat ovat Satakunnantiellä, Paalupaikan naapurissa.

—Olemme olleet tyytyväisiä näihin tiloihin. Välillä tosin haaveilen, että joku rakentaisi sopivan hallin Ruskon lentokentän suoralle, Kesti vinkkaa.

Käsittelyä vaativaa irtaimistoa tuodaan ympäri Suomen Poistoan puhdistuslinjastolle. Puhdistukseen saattaa päätyä museon arkistopapereita, yrityksen huonekalut tai vaikka urut.

—Mutta kokonaisia rakennuksia ei tänne voi tuoda. Siksi myös reissaamme ympäri Suomen, Kesti jatkaa.

Asenteessa iso muutos

Sisäilmaongelmat ovat olleet viime vuosina uutisoinnin peruskauraa. Otsikot huutavat homekouluista, kostuneista kellareista, 70-luvun rakennusvirheistä ja kotiinsa ”homeloukkuun” jääneistä perheistä.

Kesti muistelee, että suurin hulabaloo oli vuosina 2016—2017.

—Silloin mediassa liioiteltiin sisäilmaongelmia, lietsottiin hysteriaa. Se ei auttanut meitä — päinvastoin. Median pyöritys haittasi jopa uskottavuuttamme.

Jos sisäilmaongelmia Poistoan alkuvuosina vähäteltiin, nykyään tilanne on toinen. Enää home-epäilyjä ei pidetä hömpötyksenä.

—Alkuun ei yksinkertaisesti tiedetty eikä osattu. Nyt tilanne on ihan eri. Kukaan ei enää kiistä sisäilmaongelmien olemassaoloa.

Tärkeä virstas oli ympäristöministeriön vetämä kosteus- ja hometalkoot -kampanja. Se lisäsi tietoisuutta.

Kun tutkimukset etenevät, tiedot päivittyvät. Kesti jakaa mieluusti ammattitaitoaan luennoimalla. Viime vuosina on puhuttu paljon kuitujen vaikutuksesta sisäilmaan.

—Nyt ensi vuoden alusta tulee uusi asetus koskien kovapuupölyä. Se on määritelty syöpävaaralliseksi aineeksi.

—Me Poistoassa haluamme olla eturivissä seuraamassa, miten ala kehittyy ja reagoida nopeasti, kun tulee uusia tarpeita.

”Toivottavasti ei tavata toiste”

Syynä siihen, miksi rakennuksessa on sisäilmaongelma, vaihtelee. Ensinnäkin voi olla niin, että kiinteistö on rakennettu kestämään vain tietyn ajan. Vikaa voi olla rakennusmateriaaleissa tai -tekniikassa. Riski kosteusvauriolle kasvaa huoltovelan karttuessa: kiinteistöt vaativat kestääkseen ylläpitoa.

Niina Kesti ei ihmettele, jos sisäilmaongelmiin tarttuminen jännittää. Niiden korjaaminen vaatii yleensä ison työn. Hän käyttää esimerkkinä koulua.

—On iso ponnistus ensinnäkin muuttaa väistötiloihin ja saada ne toimimaan. Miettiä, mitä muutetaan, mitä säilytetään, mikä hävitetään. Tiedottaa henkilöstöä ja kotiväkeä, Kesti luettelee.

Kun ollaan paikan päällä rakennuksessa, Poistoa vastaa ongelmakohdan puhdistamisesta.

—Puhdistamme rakenteet. Avataan seinä, poistetaan pilaantuneet materiaalit ja siivotaan, Kesti havainnollistaa.

—Mutta pelkkä siivous ei saa ongelmaa pois. Se vaatii myös saneerauksen.

Kesti painottaa äärimmäisen tarkkaa työtä.

—Jos saamme työn hoidettua 98-prosenttisesti, koen epäonnistuneeni. Sisäilmaongelmaa hoidettaessa työn täytyy onnistua aina sataprosenttisesti.

Siltikin vaikka työnjälki olisi kuinka onnistunut, Kesti kertoo kuulevansa projektin lopuksi usein saman vitsailun:

—Meille usein sanotaan, että hyvin hoiditte homman, mutta toivottavasti ei tavata enää toista kertaa, Niina Kesti naurahtaa.

Maria Suomi