Paikalliset | 14.12.2023 14:29

80-vuotias Ruskon Naisvoimistelijat juhli ja näytti osaamistaan

Ruskon Naisvoimistelijoiden konkarit muistelivat menneitä. Seuran Uskollisuuden kiltaan kuuluvat muun muassa Erja Jeromaa (takana vas.), Riitta Kantonen, Marjo Torikka, Raili Huhtala, Mirja Pirhonen (toinen rivi vas.), Sirkka Söderholm, Seija Aalto, Toini Salmi (edessä vas.) ja Anita Aaltonen.

Kesällä tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Ruskon Naisvoimistelijat ry perustettiin. Vaikka enää ei voimistella tamburiinin tahtiin tai marssita jumpan alkajaiseksi muodostelmassa, perusajatus yhdistyksellä on edelleen sama: liikuttaa ruskolaisia.

—Liikutamme ruskolaisia vauvasta vaariin. Se on paitsi kansanterveyden kannalta tärkeää, myös sydämen asia meille. Haluamme olla lähellä ja helposti saavutettavissa, sanoo Ruskon Naisvoimistelijoiden puheenjohtaja Eveliina Kivimäki.

Kuluneella syyskaudella vakioryhmissä oli viitisensataa jumpparia. Kausi päätettiin viime maanantaina, jolloin järjestettiin paitsi syyskauden huipentava näytös myös juhlittiin pyöreitä vuosia.

Naisvoimistelijoita voi kuvailla elämäntavaksi. Vaikka esimerkiksi iän vuoksi aktiivisin jumppaura olisi takana, ei harrastamista tarvitse lopettaa. Sitä varten Ruskon Naisvoimistelijoilla on oma Uskollisuuden kiltansa. Kiltaäitinä toimii Terhi Vilo.

—Suuri osa meistä kiltalaisista on entisiä johtokuntaan kuuluneita. Kerran kuukaudessa kokoonnumme, kertoo vuodesta 1976 seuraan kuulunut Marjo Torikka.

—Ja silloin kun kokoonnumme, käy aikamoinen pulina, lisää Anita Aaltonen.

Kiltalaiset muistelevat menneitä kiitollisina ja hymyssä suin. Harrastus on antanut paljon: liikunnan lisäksi monenlaisia retkiä, kisoja, kokemuksia ja ennen kaikkea ystäviä.

Päättäväisyydestä, sitkeydestä ja rakkaudesta lajiin kertoneen kiltamuori Toini Salmen muistelu siitä, miten aikoinaan seura päätti hankkia pianon. Sen hankintaa varten seuran johtokunnan jäsenet takasivat itse 200.000 markan lainan.

—Järjestimme pianon kustantamista varten arpajaiset. Arpajaisten jälkeen puolet lainasta oli kuitattu. No, loppulainan maksamisessa menikin sitten kauemmin, Salmi naurahtaa.

Yhtä lasikattoa oli aikoinaan särkemässä Aaltonen, kun hän ohjasi 70-luvun loppupuolella äiti-lapsivoimistelua.

—Minulla itselläni on neljä poikaa. Sanoin, etten ala jumppaa varten lainaamaan kenenkään tyttöä, vaan otin oman pojan mukaan. Siitä lähtien miehet tulivat vähitellen mukaan toimintaan, Aaltonen kertoo.

Kun Ruskolle perustettiin ensimmäinen isompi asuinalue Knaapinmäki, lisääntyi kuntalaisten ja lapsiperheiden määrä. Kysyntä harrastustoiminnalle kasvoi.

—Silloin telkkarista ei tullut niin paljon ohjelmia. Tarvittiin aktiviteettia lapsille, Erja Jeromaa tuumaa.

—Kun aikoinaan Ruskolle muutettiin, oli kaksi seuraa, joihin kuuluttiin: Naisvoimistelijat ja Ruskon Yritys, Riitta Kantonen muistelee.

Salivuorot palapeliä

Kaiken kaikkiaan Ruskon nykyisille naisvoimistelijoille kuuluu hyvää. Varsin vauhdikasta, kuten aina, Eveliina Kivimäki naurahtaa.

Oma ponnistuksensa on jumppalukujärjestyksen rakentaminen. Seuroja Ruskolla on useampia, mutta salivuoroja rajallinen määrä. Onneksi täkäläinen yhteistyö toimii, kaikki on neuvoteltavissa, Kivimäki toteaa.

Viime vuosina tosin pulaa tiloista on ollut entistä enemmän. Naisvoimistelijat järjesti ennen kokouksiaan kirjastolla ja tunteja Merttelän koululla.

—Se, kun kiinteistöjä on pois käytöstä, on vaatinut seuroilta aika paljon joustoa, Kivimäki sanoo.

Seuraava tiloihin liittyvä murhe on heti alkuvuodesta, jolloin käydään presidentinvaali. Vaalia varten on valjastettu Ruskotalon yläsali.

—Tämä tarkoittaa, että sali ei ole meidän käytössämme kahteen viikkoon. Sen takia meiltä peruuntuu 14 tunnin jumpat, Kivimäki summaa.

Ja kun ylimääräisiä tiloja ei ole, korvaavia tunteja — varsinkaan niin monta — on mahdoton järjestää.

—Mutta jotain keksitään tilalle. Vaikka sitten virtuaalijumppaa. Virtuaalijumppa jäi meille korona-ajasta.

Kivimäki kertoo olevansa ylpeänä ja onnellisena Ruskon Naisvoimistelijoiden kaltaisessa seurassa. Johtokunta on innovatiivista ja aktiivista, ohjaajat hyviä ja jumpparit ihania.

—Pyrimme koko ajan kehittämään toimintaamme, panostamme kouluttamiseen. Järjestämme laadukasta jumppaa ollaksemme näin pienen kunnan jumppaseura, Eveliina Kivimäki toteaa.

Maria Suomi