Paikalliset | 30.06.2022 08:25

40 vuotta paikallisen luonnon puolustamista

Liedon museon johtaja Leena Viskari (vas.), Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Saloranta ja yhdistyksen sihteeri Anita Jungar siirsivät yhdistyksen museolle lahjoittamat niittotyökalut museon varastoon alkuviikosta. Ensi keskiviikkona työkaluille tarvitaan käyttäjiä.

Suomalaisten myyttinen ”erityinen luontosuhde” ei ole muuttumaton vakio, eikä maailman mittakaavassa mikään malliesimerkki. Luontoa on täällä(kin) hyödynnetty ja muokattu vuosisatoja yli sen kestokyvyn.

—Onneksi ihmisten ympäristötietoisuus on lisääntynyt, ja etenkin nuoremmat sukupolvet suhtautuvat ympäristönsuojeluun ja kestävään elämäntapaan vanhempiaan vakavammin. He ovat ymmärrettävästi huolissaan maapallon tulevaisuudesta, Anita Jungar sanoo.

Jungar on ollut Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen aktiivi 1980-luvun puolivälistä lähtien, sihteerikin vuosikymmeniä. Tänä vuonna yhdistys täyttää 40 vuotta ja elää samalla muutosten aikaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenyhdistys perustettiin vuonna 1982 edistämään luonnon- ja ympäristönsuojelua, seuraamaan ja vaikuttamaan paikallisiin ympäristönmuutoksiin sekä ylipäätään elvyttämään ja syventämään tavallisten ihmisten luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta. Lintu-, sieni- ja luontoretkien järjestämisen ohella yhdistys on lausunut Liedon ja Tarvasjoen maankäytöstä, asemakaavoituksesta ja maankäytöstä ylipäätään. Toimintaan tuli katkos, kun aktiivinen ja kokoava asiantuntija, yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Tuomo Peltola kuoli äkillisesti viime vuoden elokuussa.

—Tuomo oli hirveän perehtynyt ja seurasi aktiivisesti erilaisia projekteja. Hänen kuolemansa oli myös yhdistykselle vakava paikka ja vaati muulta hallitukselta paljon työtä ja asioiden selvittelyä, Jungar kertoo.

Nyt akuutista tilanteesta on selvitty. Yhdistyksen toiminnan jatkon kannalta mukaan kaivattaisiin uutta verta. Tavoitteena on sukupolvenvaihdos ensi syksyn vuosikokouksessa.

—Itse täytän syksyllä 86 vuotta, enkä aio jatkaa hallituksessa. Näkö on mennyt niin huonoksi, ettei tietokoneella kirjoittaminen enää luonnistu, nykyinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen luontoaktiivi Ismo Saloranta toteaa.


Niittotalkoot ensi keskiviikkona


Sukupolvenvaihdoksen ohella Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen ajankohtaisia asioita ovat esimerkiksi Aurajoen rantaniittyjen elvyttäminen Liedon keskustassa, vieraslajien poisto eri puolilta kuntaa ja Littoistenjärven tilan seuraaminen. Ensi keskiviikkona yhdistys järjestää perinteiset Nautelankosken niittotalkoot yhteistyössä Liedon museon kanssa. Talkoita varten museolle luovutettiin Turun Seudun Osuuspankilta saaduilla lahjoitusvaroilla hankittuja niittotyökaluja: viikatteita, heinähankoja ja haravia.

Niittotalkoilla ehkäistään rantojen heinittymistä ja tuetaan kedoille ominaista lajistoa. Samalla poistetaan vieraslajeja, joista Nautelankoskella erityisen laajalle on levinnyt jättipalsami.

Myös Liedon museon johtaja Leena Viskari on Härkätien ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsen.

—Yhdistyksen toiminta on mielekästä ja mielenkiintoista tasapainottelua kunnan kehittämisen ja ympäristönsuojelun välillä, Viskari perustelee.

Hyvä esimerkki tästä pyrkimyksestä on yhdistyksen suunnitelma Liedon tärkeimpien luontokohteiden ja ympäristöjen kartoittamisesta.

—Parhaat kedot ja todelliset helmet pitäisi saada suojelun piiriin. Samalla tuettaisiin luonnon monimuotoisuuden tavoitteita, pölyttäjiä ja lintukantoja, Anita Jungar sanoo.

Ismo Saloranta antaa vielä jokaiselle omakotiasujalle vinkin siitä, miten omassa pihassa voi tukea luonnon monimuotoisuutta.

—Koko pihan ei pidä olla tasaista nurmikkoa! Antakaa heinän ja kukkivien kasvien kasvaa, me tarvitsemme mesipistiäisiä. Heinä kannattaa niittää kerran kesässä, heinä—elokuun taitteessa.

Matti Lehtonen