Paikalliset | 01.04.2021 08:14

Paikallisjunaliikenne vaatii yhä selvityksiä toteutuakseen

Paikallisjunaliikenne vaatii yhä selvityksiä toteutuakseen

Jäkärlän Asematien varrella, alikulun molemmin puolin, sijaitsisivat potentiaaliset paikat paikallisjunan seisakkeille.

Tienoo Paikallisjunaliikenteen käynnistämistä Varsinais-Suomeen on haaveiltu ja tutkiskeltu koko 2000-luvun ajan. Aiheesta tehtiin pilottisuunnitelma vuonna 2018.
Paikallisjunaliikenne vaikuttaisi runsaasti myös Tienoon alueella, tuoden asemaseisakkeet niin Littoisiin, Maarian Jäkärlään kuin Liedon Asemallekin.
Viime viikolla Varsinais-Suomen Liiton järjestämä paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomeen –webinaari valotti hankkeen tämänhetkistä tilannetta ja kertoi, millaista liikennöinti voisi parhaimmillaan olla ja miten se toteutettaisiin.
Samalla, kun paikallisjunaliikenteen asemapaikkoja suunnitellaan, on suurennuslasin alla ollut myös Turun ja Helsingin välinen tunnin juna, joka kuitenkin näyttäisi toteutuvan paikallisjunaliikennettä aiemmin.

Ennen kuin paikallisjunaliikenteen hanketta voitaisiin käynnistää, on tapahduttava paljon asioita. Kalustosta, eli junista, täytyy keskustella VR:n kanssa ja asemien seisakkeista Väyläviraston kanssa. Liikennöinnin järjestäminen vaatisi kuntien ja maakuntaliiton yhteistyötä, ja kuntien tulisi tarkistaa katusuunnitelmansa. Lopulta koko verkoston rakentaminen pitäisi vielä kilpailuttaa.
ELY-keskuksen näkökulmasta epäselvyyttä on yhä toimivaltakysymyksissä, jotka pitäisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta asiassa päästään etenemään. Saloa ja Föli-alueen kuntia lukuunottamatta kaikki loput paikallisjunaverkon kunnat ovat nimittäin ELY:n vastuulla joukkoliikenteen järjestämisen suhteen.

Kustannukset keskiössä

Paikallisjuna veisi toteutuessaan matkustajia Turusta sekä Saloon, Uuteenkaupunkiin, Loimaalle että Naantaliin. Webinaarissa puhunut Antero Alku edusti kaupunkiliikenteen asiantuntijapalveluja tuottavaa Alkutieto-yritystä. Hän kertoi, että paikallisjunaliikenne olisi mahdollista käynnistää ja rakentaa kustannustehokkaasti ilman suurta rahasummaa.
Liikennöinnissä ei käytettäisi pitkiä, monivaunuisia paikallisjunia, vaan vaihtoehtoja olisi kaksi.
—50 metriä pitkä sähkömoottorijuna tai 37 metriä pitkä duoraitiovaunu, joita kohtaa nykyisin Tampereella, Alku kertoo.
Asemien seisakkeet suunniteltaisiin sen perusteella, miten paljon käyttäjiä niiltä keskimäärin tulisi.
—Kyseessä on ikään kuin pysäkki, joten siksi niiden tekeminen ei ole kallista. Radan vieressä olisi kolmen metrin laiturialue pysäkkikatoksella, jossa on istuin ja roskakori.
Myös laiturien rakentaminen olisi hintalapultaan Alkun mukaan pieni.
—Itse asiassa seisakkeiden pysäköintialueet veisivät kolmanneksen kustannuksista. 6-metrinen seisake maksaisi 95.000 euroa, 16-metrinen seisake 110.000 euroa ja 50-metrinen seisake 150.000 euroa, Alku kertoo.
Seisakkeet olisi myös helppo tehdä jo vanhojen asemapihojen tai ratapihojen pohjalle, jolloin myös säästettäisiin kuluissa. Turun ja Salon sekä Turun ja Loimaan välillä oleville seisakkeille suunniteltaisiin 50-metriset laiturit, kun taas Turun ja Uudenkaupungin rataosuuden seisakkeet olisivat pienempiä, lukuunottamatta päätepysäkkejään.

Antero Alku kertoo, että oletetusti 36 prosenttia Turkuun pendelöivistä käyttäisi paikallisjunaa.
—Arkivuorokaudessa edestakaisia matkoja tulisi 800—1.000 kappaletta. Edestakaisia työmatkalippuja olisi 600 päivässä. Olettamien mukaan systeemi toimisi, hän kertoo.

Myös Föli näyttää vihreää valoa paikallisjunahankkeelle. Fölin joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte osallistui myös webinaariin ja kertoi näkevänsä hankkeen hyödyllisenä. Korte myös esitti ajatuksen siitä, että paikallisjunaliikenteen toteutuessa, sen ja Fölin lippujärjestelmien tulisi toimiansaumattomasti yhdessä.
 
Ina Virtanen
 

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.