Paikalliset | 15.10.2020 08:44

Vanhalinnan museon uusi johtaja on startup-yrittäjä ja museoammattilainen

Vanhalinnan museon uusi johtaja on startup-yrittäjä ja museoammattilainen

Lauri Viinikkala valittiin Vanhalinnan uudeksi museonjohtajaksi ja aloittaa työssään tammikuussa. Viinikkalan ajatuksena on lisätä Vanhalinnassa visuaalista tarinankerrontaa ja syventää yleisön kuvaa Mauno ja Ester Vanhalinnasta.

Vanhalinnan museo saa uuden johtajan tammikuussa. Pitkään museonjohtajan tehtävää hoitanut Hannele Lehtonen siirtyi kesällä Turkuun Aboa Vetus & Ars Nova -museon johtoon, ja Vanhalinnan omistava Turun yliopistosäätiö aloitti seuraajan rekrytointiprosessin. Hakemuksia tuli 30, ja tehtävään valittiin turkulainen filosofian tohtori Lauri Viinikkala.
34-vuotias Viinikkala on tällä hetkellä isyyslomalla kotona kaksospoikien kanssa. Siksi työt Vanhalinnassa alkavat vasta ensi vuoden puolella.

—Ensimmäisinä hoidettavina asioina pitää ottaa yhteyttä sidosryhmiin: Turun yliopistoon, Vanhalinnan ystäviin, rotareihin, Arma Aboaan ja Liedon kuntaan. He ovat Vanhalinnalle hyvin tärkeitä, ja haluan totta kai pitää kaikista kiinni, Viinikkala pohtii.
Suositut tapahtumat kuten laskiaisrieha tai Muinaistulien yö ovat nekin säilytettävien listalla, totta kai.
Museo on Vanhalinnan ydin. Viinikkalan oma tausta on nimenomaan museoissa, ensin Vakka-Suomessa, myöhemmin Turun museokeskuksessa. Väitöskirjansa mies teki yhdistetyn todellisuuden teknologian hyödyntämistä menneisyyttä koskevan tiedon esittämisen ja tuottamisen apuvälineenä.

—Siis siitä, miten uusi teknologia antaa uusia mahdollisuuksia museokävijöiden kokemuksen syventämiseksi. Museokokemus on aivan toinen, kun historian voi aistia, eikä vain lukea lapusta tai kyltistä.
Viinikkala on ollut perustamassa CTRL Reality -startup-yritystä, joka on tehnyt kulttuuritoimijoille ja yrityksille lisätyn todellisuuden palveluita ja sovelluksia.
—Pitkään pohdimme sitä, miten lisätty tulevaisuus selitetään kansalaisille. Sitten tuli Pokémon Go, ja selittäminen helpottui. Nyt olen jättäytynyt yrityksessä taka-alalle museoalan töiden vuoksi.
Vanhalinnassa lisättyä todellisuutta voitaisiin soveltaa vaikka Linnavuoren huipulla, jossa aikanaan on ollut paaluvarustus. Älypuhelimen tai tabletin avulla kävijä pääsisi kävelemään linnoituksen sisälle.
—Sovellukset ovat halutusta laadusta riippuen joko kalliita tai erittäin kalliita. Ihan ensi vuoden juttu se ei siis ole, mutta muitakin keinoja visuaalisen tarinankerronnan kehittämiseen on. Esimerkiksi opastaulujen uusiminen ja lisääminen on edullinen ja nopea keino kiinnostavuuden lisäämiseen, Viinikkala pohtii.

Vanhalinnat uudelleen tutuiksi

Vanhalinna tuli paikkana Lauri Viinikkalalle tutuksi arkeologiaopintojen aikana opetuskaivauksilla.
—Merkittävin löytö niiltä kaivauksilta oli oma vaimo.
Uudenkaupungin Lokalahdelta kotoisin oleva Viinikkala näkee Vanhalinnassa valtavan potentiaalin. Kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa ja kävijämäärät alueella kasvaneet korona-aikanakin. Ympärivuotista käyttöastetta aiotaan nostaa.
—Jos talvisaikaan jossain järjestetään juhlia, sen paikan pitää olla Vanhalinna.

Yksi vähemmän esillä ollut näkökulma on Vanhalinnan viimeisen isäntäparin, Mauno ja Ester Vanhalinnan monisyinen ja ristiriitainenkin maailmankuva.
—Vaikka Vanhalinnat olivat sivistystä ihannoivia ihmisiä, heihin liittyy nykykatsannolla arvelluttaviakin piirteitä. Esimerkiksi Suojeluskunta-sympatiat ovat nykyisin joillekin hankala asia, vaikka 1930-luvulla sitä pidettiin normaalina. Tätä piilotetumpaa puolta Vanhalinnoista olisi tärkeää esitellä monipuolisesti, Viinikkala visioi.

Matti Lehtonen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.