Paikalliset | 09.05.2019 09:10

Kurjenrahkalta saa nykyään myös palveluita

Tienoon alueella palveluita Kurjenrahkalla poikkeaville tarjoavat muun muassa sieniasiantuntija Rauno Kari (vas.), Toivolan Kievarin Petri Laaksonen ja Anne Suvia, Siipiveikkojen Kaija Kahilaluoma ja Pimeen Vintin Marika Fagerholm. Erätulilla savu voi mennä silmiin.

Kurjenrahka, Kuhankuono, Savojärvi, mikä lie, ja onko sillä väliä? Varsinais-Suomen suurin, noin 200 kilometriä pitkä, retkeilyreitistö yhdeksän eri kunnan alueella pitää sisällään useamman erinimisen kokonaisuuden.

Kansallispuiston nimi on Kurjenrahka, ja valtion omistamilla maita jöötä pitää Metsähallitus. Kurjenrahkan ulkopuolella taas kulkee Kuhankuonon retkeilyreitistö, jota hoitaa ja ylläpitää Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry.

Kurjenrahkan aluetta on totuttu ainakin Lounais-Suomessa pitämään sinänsä hienona, erämaisena korpimaana, jossa ihminen on luonnon keskellä itsekseen.

—Toisin kuin esimerkiksi Lapissa, Kurjenrahkalla ei ole ollut oikeastaan mitään palveluita. Nyt tilanne on muuttunut ja muuttumassa edelleen. Etenkin ulkomaalaiset kävijät ovat tottuneet palveluihin ja kaipaavat niitä, Metsähallituksen kehityspäällikkö Hanna Ylitalo toteaa.

Metsähallitus, Kuhankuono-yhdistys ja Leader Jokivarsikumppanit kokosivat viime viikolla Kurjenpesän laavulle ison nipun paikallisia yrittäjiä, jotka tuottavat erilaisia palveluita ja hyödyntävät samalla Kurjenrahkan tarjoamia mahdollisuuksia. Palvelut vaihtelevat majoituksesta ja ruokahuollosta elämysretkiin, tyhy-päiviin ja henkisiin tilaisuuksiin kuten metsäjoogaan.

Kasvavat väkimäärät hyvä ja huono

Tienoon alueelta paikalla oli vahtolaisen Toivolan Kievarin yrittäjäpariskunta Petri Laaksonen ja Anne Suvia, lietolainen sienineuvoja Rauno Kari, tortinmäkeläisen Pimeen Vintin Marika Fagerholm ja Nousiaisten puolelta rajaa Siipiveikkojen elämyspihan Kaija Kahilaluoma. Kurjenrahkan virallinen laskuri kertoo viime vuoden kävijämääräksi Savojärvellä reilut 76.000 ihmistä. Laskuri mittaa kuitenkin kulkijoita vain yhdessä paikassa, ja todellinen Kurjenrahkan ja Kuhankuonon reitistöjen kävijämäärä on merkittävästi suurempi.

—Nythän olemme onnemme kukkuloilla, kun hallituksen joululahjarahoja saatiin myös Kurjenrahkalle pitkospuiden ja taukopaikkojen kunnostukseen. Meidänkin pihaamme perustettiin virallinen vesipiste. Sijaintimme Vajosuon ja Kurjenrahkan puolivälissä on hyvä, ja tänä kesänä aukeaa kesäkahvila ja vuokralle tarjotaan myös maastopyöriä, Petri Laaksonen summaa Toivolan Kievarin tilannetta.

Väkeä siis liikkuu eräretkeilyn ja maastopyöräilyn suosion kasvaessa alueella yhä enemmän. Kestääkö reitistö vuosi vuodelta kasvavia käyttäjämääriä?

—Reitit sinällään kyllä kestävät. Joillekin ihmisille sosiaalinen patikointi ei kuitenkaan välttämättä ole toivottavaa. Ehkä ne, jotka kaipaavat yksinäisyyttä ja hiljaisuutta, tulevat Kurjenrahkalle jatkossa hiljaisempina vuodenaikona, Metsähallituksen Hanna Ylitalo arvelee.

Yrityksille kasvavat väkimäärät ja palvelutarpeet kuitenkin luovat mahdollisuuksia.

Fölillä pääsee ytimestä korpeen

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne, siis Föli, laajensi viime kesänä reitistönsä Kurjenrahkalle asti. Tänäkin vuonna bussiin voi hypätä vaikka Puutorilta, ja puolen tunnin päästä löytää itsensä "etelän erämaasta". Ja jos ei tiedä, mitä siellä metsässä tehdä, tapahtumakalenterista voi ottaa osviittaa.

—Tapahtumakalenteriin pyritään keräämään mahdollisimman monien toimijoiden järjestämiä tapahtumia. Muita viime aikojen projekteja ovat olleet Rantapihan ulkohuussin kunnostus Nousiaisten puolella, Pöytyän puolen tulipaikkojen ottaminen yhdistyksen vastuulle ja nettisivu-uudistus, joka helpottaa Kuhankuono.fi-sivuston käyttöä mobiililaitteilla, Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry:n sihteeri Lasse Nurmi listaa.

Tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta kuhankuono.fi/tapahtumakalenteri. Kuhankuonon sivustolta löytyy myös listaa alueen palveluntuottajista.

Myös koko Kuhankuonon alueen reitistökartta on taas uusimisen tarpeessa. Edellinen kartta on vuodelta 2015.

—Siihen tulee jatkuvasti muutoksia ja lisäyksiä. Uusi kartasto on valmis vuonna 2020, ja haaveissa on kaikkein Varsinais-Suomen reitistöjen yhdistäminen yhteen tietokantaan, myös Varsinais-Suomen liiton kaavasuunnittelijana toimiva Nurmi sanoo.

Matti Lehtonen