Paikalliset | 05.03.2019 11:04

Sydäniskurilla pelastetaan henkiä

LIETO. —Eikös se niin ole, että kun on kalliit vehkeet hankittu, niin niitä pitäisi myös osata käyttää ja huoltaa, Timo Paavilainen kiteyttää kunnantalon valtuustosalissa.

Puhe on defibrillaattoreista eli sydäniskureista, käsilaukun kokoisista hengenpelastajista, joita Liedon kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto on hankkinut eri puolille Lietoa yhteensä kahdeksan kappaletta. Laitteet on sijoitettu niihin paikkoihin, joissa käyttöä mahdollisesti olisi: Lietohalliin, hoivalaitoksiin, uimahalliin, Jokilaakson koululle ja kunnantalolle.

Lähiviikkoina laitteiden käyttöä on koulutettu kunnan henkilökunnalle. Yli 150 henkilön koulutuksesta huolehtii Liedon VPK:n päällikkö Otto Metsistö, siviiliammatiltaan ensihoitaja.

—Lietoon hankitut laitteet ovat samankaltaisia kuin sopimuspalokuntien käyttämät vehkeet. Kunnassa on lähdetty hienosti liikkeelle defibrillaattoreiden hankinnassa. Kahdeksan laitetta on iso panostus, ja olen todella ihmeissäni, jos niille ei lähivuosina tule käyttöä, Metsistö toteaa.

Ensimmäisillä minuuteilla valtava merkitys

Kaupalliset, julkisiin tiloihin suunnitellut defibrillaattorilaitteet on suunniteltu nimenomaan käyttäjäystävällisiksi. Kun hätä on käsillä ja paniikki päällä, monimutkaisen laitteen käyttö voi viedä kriittisiä minuutteja. Defibrillaattorit on kuitenkin suunniteltu mahdollisimman yksinkertaisiksi, ja kun laitteeseen kytkee virran, se alkaa opastaa käyttäjäänsä selvällä suomen kielellä.

—Jos ja kun laitetta käyttää ohjeiden mukaan, mitään haittaa siitä ei voi potilaalle olla. Sydämentahdistimet tai insuliinipumput eivät estä laitteen käyttöä. Eniten hallaa tekee, jos ei tee mitään, Otto Metsistö tiivistää.

Sydäninfarktin iskiessä on aina kiire. Potilas lattialle selälleen, hengitystiet auki, soitto hätäkeskukseen ja elvytys käyntiin. Rytmi on muuten nykysuositusten mukaan 30:2, eli 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Lapsia elvytettäessä aloitetaan viidellä puhalluksella.

—Sopivan rytmin saa päälle, kun hyräilee mielessään Bee Geesin Stayin' Alive -kappaletta, Metsistö vinkkaa. Defibrillaattorin mukana tulevat elektrodit lätkäistään potilaan rintaan, laitteeseen pannaan virrat päälle ja sen jälkeen kuunnellaan ohjeita ja toimitaan niiden mukaan. Suomessa noin 4.000 ihmistä vuodessa saa sydänpysähdyksen.

Ensimmäiset minuutit ovat olennaisia, sillä kaupungeissakin ambulanssin paikalletulo ottaa helposti toista kymmentä minuuttia, puhumattakaan syrjäseuduista.

—Jokainen tietää, kuinka kauan esimerkiksi Turusta lähetetyllä ambulanssilla kestää ajaa Tarvasjoelle. Jos defibrillaatioisku saadaan annettua viiden minuutin sisällä sydänpysähdyksestä, potilaista selviää 50—70 prosenttia, Metsistö laskee.

Jos taas ei tartu toimeen, aloita elvytystä tai käytä sydäniskuria "voi laittaa kirkkomusiikin soimaan ja voileipäkakun tilaukseen". Defibrillaattoreiden kunnossapidon kannalta on tärkeää, että niillä on nimetty vastuuhenkilö.

Laitteen akut ja elektrodit vanhenevat muutamassa vuodessa, ja toimimaton laite voi maksaa ihmishengen. Otto Metsistön mielestä defibrillaattorien pitäisi kuulua ainakin isojen, julkisten rakennusten perusvarusteisiin.

—Samaan tapaan kuin jauhesammuttimien.

 

Matti Lehtonen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.12.2018 alkaen (sis. alv paperilehdillä 10 % / digilehdellä 24 %)