Pääkirjoitus | 21.04.2022 07:57

Kuka saa, ja kenelle annetaan?

Hoitajaliittojen — Tehyn ja Superin — toisen lakon piti alkaa eilen. Lakko kuitenkin peruttiin tiistai-iltana, kun perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) oli viemässä eduskuntaan pakkotyölaiksi kutsuttua potilasturvallisuuslakia, jolla oli tarkoitus varmistaa suojelutyön riittävä määrä. Lindénin peliliike oli vetää laki takaisin heti, kun lakon peruuntuminen varmistui.

Työtaistelun ytimessä ovat hoitajien palkankorotusvaatimukset. Hoitajat vaativat yleisten palkankorotusten päälle vuosittaista 3,6 prosentin erää viiden vuoden ajan. Viisi kertaa 3,6 on 18, eli korotukset yhteenlaskettuna hoitajien palkat nousisivat viidessä vuodessa noin viidenneksellä. Hyvinvointialueilla hoitajien palkat maksaa valtio, joka on arvioinut korotusten kustannuksiksi reilun miljardin per vuosi.

Pari vuotta sitten hoitajien arvostus oli huipussaan. Koronakriisin aikana hoitajista puhuttiin sankareina. Arvostuksen realisoituminen rahaksi on kuitenkin monimutkaisempi ja vähintäänkin kallis asia. Työmarkkinoilla kun tuppaa käymään niin, että kun yksi saa enemmän, muutkin haluavat. Toisaalta korkea inflaatio syö palkansaajien ostovoimaa laajasti, ja palkankorotuksille olisi tarvetta muuallakin kuin hoiva-alalla.

Ratkaisun avaimet eivät todellisuudessa ole Kuntatyönantajien Markku Jalosen, Tehyn Milla-Riikka Rytkösen ja Superin Silja Paavolan vaan valtioneuvoston käsissä. Neuvottelujen taustalla on tieto siitä, että hallituksessa ja eduskunnassa päätetään, kuinka paljon hoitajien palkkoihin voidaan rahaa käyttää.

Matti Lehtonen

 

Lue vanhempia pääkirjoituksia

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.