Pääkirjoitus | 17.12.2020 08:16

Liikuntapaikkojen arvo niiden aukiolossa

Kunnallisten sisäliikuntapaikkojen käyttökielto osuu syvälle arkeen. Vuoden pimeimmät ajat ovat nykyisillä talvikeleillä entistäkin synkempiä. Epidemian suurimmat vaikutukset väestön terveyteen taitavatkin tulla välillisesti, rajoitustoimien aiheuttamien seurausten muodossa.
Ihan kuin etäkoulussa ei olisi tarpeeksi, lasten ja nuorten viikottaiset liikuntatunnit uhkaavat loppua kokonaan, kun liikunta- ja urheiluharrastukset ovat tauolla. Koululiikunnan ja viikoittaisten harrastusten muutama hikoilutunti jäävät väliin, eikä ulos tee mieli mennä.

Aikuisten kohdalla tilanne on sama, lisättynä huolella jälkikasvun istumisesta sisällä.
Kokonaan oma lukunsa ovat passiivisen pimeyden mielenterveysvaikutukset. Sosiaaliset kontaktit, hikoilun jälkeinen dopamiini- ja endorfiinipiikki ja yleinen hyvä omatunto jäävät puuttumaan.

Tänä talvena suomalaiset taitavat viettää kodeissaan enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin. Kotona on hyvä ihmisen olla, mikäs siinä, mutta koska arkiliikuntaa ei nykykodissa juuri kerry, kansanterveydelle sohvalla löhöily on myöhemmin realisoituva riski ja menoerä.
Syyt liikuntapaikkojen sulkemiseen ovat selvät ja kaikkien tiedossa. Kunnat ovat tehneet niitä toimia, joihin niillä on valta ja vastuu. Silti toivoisi, että kun rajoituksia päästään ensi vuonna purkamaan, purkaminen aloitettaisiin juuri liikuntapaikoista.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.