Pääkirjoitus | 01.10.2020 08:47

Alin tieverkko ansaitsee huomiota

Onko Suomen tieverkko todella niin huonossa kunnossa, kuin alan etujärjestöt jatkuvasti muistuttavat? Asian voisi tiivistää vaikka niin, että riippuu vaatimustasosta ja siitä, missä päin maata liikkuu.

Moottoritieverkosto on tällä hetkellä laajempi kuin koskaan. Varsinais-Suomessa Tampereen valtatielle asennetaan paraikaa pitkään kaivattua valaistusta, leveäkaistatielle on tulossa parannuksia, Ohikulkutietä reerataan vielä vuosia. Lietolaisia toki harmittaa Hämeentien sumppu, mutta sitäkään ei ole unohdettu ja aktiivinen lobbaus tuottaa ennen pitkää tulosta.

Keskitason tieverkko, siis kolmenumeroiset, on monimutkaisempi asia. Etenkin kaupunkien ja kaupunkiseutujen ulkopuolella tieverkko kuulemma rapautuu, mutta käytännössä muutosta on amatööriautoilija, siis ei-ammatikseen ajavan, vaikea havaita. Joskus on kuoppa jossain tai asfaltti huonossa kunnossa, mutta ainahan niin on ollut.

Yksityistie- ja metsätieverkko on Suomessa väestön kokoon nähden uskomattoman laaja. Sen tausta on metsätaloudessa ja pienissä kirkonkylissä, jotka pikkuhiljaa tyhjenevät ja autoilevia kuntalaisia on yhä vähemmän. Yksityisteiden ylläpito on sitä alimman tieverkon hoitamista, joka lienee vakavimmin silmälläpidon tarpeessa. Kaupunkien ympäristöissä liikkumistavat muuttuvat joka tapauksessa parissa vuosikymmenessä niin, ettei massiivisia tieprojekteja kannata aloittaa. Alimpaan tieverkkoon ei metrolla tai ratikalla pääse.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.