Pääkirjoitus | 26.09.2019 00:00

Kuntatalouden aallonpohja ei taida taittua

Suomen kunnissa tehdään juuri näihin aikoihin ensi vuoden budjettia. Menoreikiä olisi varmasti jokaisessa ei-kauniaislaisessa kunnassa, tulopuoli taas sakkaa.
Syitä tulojen kuivumiseen on useita. Valtionosuuksia on pienennetty, verotulot jäävät ennakoidusta, tonttikauppa käy nihkeästi, mitä milloinkin. Menopuolella taas kasvavat palkkakulut, sotemenot ja korjausvelat. Osa kunnista on investoinut yli varojensa, osa taas ei ole voinut investoida yhtään mihinkään viime vuosina.
Samaan aikaan povataan talouden noususuhdanteen taittumista ja väestö vanhenee. Ei hyvältä näytä.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen budjetti oli pullollaan mukavia asioita. Monen mielestä mukavin yksityiskohta — tulovirtojen kasvattaminen — kuitenkin puuttui. Ekonomit eivät ole ainakaan vielä valtavan huolissaan ensi vuoden kahden miljardin lisävelasta, sen sijaan koko julkisen sektorin taloustilanteesta kannetaan huolta.
Kaiken ytimessä on työllisyysaste, joka kuulemma nousee 75 prosenttiin seuraavien kolmen vuoden aikana ja 80 prosenttiin sen jälkeen. Mikäs siinä, mutta nähtäväksi jää. Väestönkasvu on jo maahanmuuton varassa, eikä uusia koulutettuja työikäisiä ilmesty mistään samaa vauhtia, kun aiemmat sukupolvet poistuvat nauttimaan maailman kärkitason eläke-eduista.
Liedon kunta tekee kuluvana vuonna muutaman miljoonan alijäämän. Sen suunnan kääntämiseen ei yhdelläkään valtuustoryhmällä ollut uskottavia keinoja. Edessä saattaa hyvinkin olla kovia leikkauspäätöksiä, jotka taas heikentävät tavan kuntalaisen elämisen laatua. Ratkaisuja soisi löytyvän, mutta sateentekijää ei näy.


Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta!