Paikalliset | 11.11.2021 08:13

Talousarvio miljoonan ylijäämäinen veroalesta huolimatta

  • Valtuustoryhmien puheenjohtajat yrittivät saada äänestyksiä niputettua, mutta lopulta talousarvion kohdista äänestettiin neljä kertaa tuloksin 26—17. Kuvassa vasemmalta Niina Piippo (sd.), Henna Takatalo (kesk.), Jukka-Pekka Kuokkanen (kd.), Simo Ala-Nissilä (kok.), Vappu Nieminen-Pihala (vihr.) ja Tomi Pohjankukka (ps.). Istumassa kunnanjohtaja Esko Poikela.

  • Keskustan valtuustoryhmän puheenvuoron käytti Henna Takatalo. —Keskusta on puolue, jossa valtuutetuilla saa olla asioista erilaisia näkemyksiä, ja ne kaikki näkemykset sallitaan. Tuloveroprosentista emme koko ryhmänä ole yksimielisiä, Takatalo lausui.

  • Neuvottelutaukoja pidettiin maanantain kokouksessa kaksi. Vihreiden ryhmää veti Heidi Tuimalan poissaollessa Vappu Nieminen-Pihala (oik.), Tuimalaa tuurasi valtuustossa Essi Ahlroth.

  • Perussuomalaisten Pasi Jokinen kysyi Maaria-Ilmarinen-asemakaavan edistymisestä.

  • Sitoutumaton Matti Föhr oli veronalennuksen kannalla.

  • Kristillisdemokraattien Jukka-Pekka Kuokkanen siteerasi puheenvuorossaan Mauno Koivistoa.

Lietolaisten palkansaajien maksama kuntaveroprosentti on ensi vuonna 19,50. Kunnanvaltuusto päätti maanantaina ensi vuoden rahoista, ja kokouksessa käytetyissä puheenvuoroissa päästiin politiikan oikeisto—vasemmisto-jaon ydinasioihin.

Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten äänillä kuntaveroa päätettiin laskea. Keskustan äänet jakautuivat: kuntaveron historiallisen alennuksen puolesta äänestivät Henna Takatalo, Jari Vuorinen ja Juha Marjomaa, nykyisen veroprosentin puolesta taas Jari Vähätalo, Minna Hallanheimo, Oili Riikonen ja Lauri Isotalo. Oman valtuustoryhmänsä ainut jäsen, vasemmistoryhmästä eronnut Matti Föhr oli veronalennuksen kannalla.

Äänijakauma neljästi sama

Ensi vuoden talousarvio on Liedossa lopulta siis noin miljoonan ylijäämäinen. Nykyisellä veroprosentilla ylijäämää olisi kertynyt arviolta kaksi miljoonaa. Erilaisia epävarmuustekijöitä on kuitenkin runsaasti, ehkä enemmän kuin koskaan. Näihin epävarmuustekijöihin viittasivat myös veronalennusta vastustaneet valtuustoryhmät puheenvuoroissaan.
—Kunnan elinvoiman säilyminen edellyttää vastuullista talous- ja henkilöstöpolitiikkaa. Valtion taholta saadut korona-avustukset ja talouden nopea elpyminen on antanut hetken tilaa hengähtää, mutta kulman takana meitä odottavat jo seuraavat haasteet. Sotepalveluiden ja pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille on historiallisen suuri uudistus, jonka seurauksena myös kunnan toiminnan painopisteet ja tulopohja tulevat merkittävästi muuttumaan. Nyt ei ole oikea aika ottaa taloudellisia riskejä. Vuodesta toiseen jatkuvalla säästölinjalla saatamme kuntalaiset, palvelut ja henkilöstön kestämättömään tilanteeseen, vihreiden Vappu Nieminen-Pihala summasi.

Vihreät sekä sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteinen valtuustoryhmä esittivät myös talousarvion leikkausesityksien perumista. Vähennyksiä esitettiin palkankorotusvarauksiin (500.000 euroa), sairaanhoitopiirin tasaerälaskutukseen (300.000) ja toimeentulotukivaroihin (20.000). Valtuusto äänesti veroprosentista sekä leikkauksista kaikkiaan neljästi, ja joka kerralla äänestystulos oli sama 26—17. Eriävän mielipiteensä lupasi kirjallisena talousarviopäätökseen jättää valtuuston edellinen puheenjohtaja, demareiden Minna Ylikännö.

”Kunnan ei pidä kerätä puskureita”

Valtuuston oikealla laidalla veronalennusta perusteltiin klassisesti.
—Julkisen sektorin ei tule kerätä kuntalaisten rahoja varmuuden vuoksi tai varastoon, vaan ainoastaan välttämättömään ja todelliseen tarpeeseen. Kuntatalous toimii kustannustehokkaammin, kun on olemassa tarve priorisointiin. Silloin raha ohjautuu paremmin sinne, missä sille on tehokkainta ja viisainta käyttöä, kokoomuksen ja RKP:n ryhmän johtaja Simo Ala-Nissilä perusteli puheenvuorossaan.

Perussuomalaisten Tomi Pohjankukka ennakoi Keskuskoulu-hankkeen kustannusten nousevan aiemmin päätetystä.
—Rakennuskustannusten nousu on ollut huimaa, ja tätä ei suunnitteluvaiheessa ole vielä osattu huomioida. Keskuskoulu-hanke on kuntamme lähihistorian surin ja oletettavasti varattu raha ei siihen tule riittämään.

Demareiden ja vasemmiston mielestä veronalennus vie Liedon taas velkaantumisen tielle.
—Me emme voi lähteä mukaan veronalennuksiin, sillä se olisi vastuutonta talouden hoitoa.  Liedossa tietyillä puolueilla on ajatus siitä, että taloutemme on yhtäkkiä hyvissä kantimissa ja että meillä olisi varaa alentaa kunnallisveroa. Me haluamme jatkossakin panostaa koulutukseen, terveyteen, hyvinvointiin ja elinvoimaisiin kyliin ja se edellyttää, että pidämme veroprosentin nykyisellä tasolla, ryhmän puheenvuoron pitänyt Niina Piippo totesi.

Runollisimman puheenvuoron käytti kristillisdemokraattien Jukka-Pekka Kuokkanen. Kuokkanen muistutti, että nyt tehty ja hyväksytty talousarvio oli viimeinen ”laajan hyvinvointikunnan” talousarvio. Sote-uudistuksen jälkeen tehdään suppeampia, ”elinvoimakunnan” talousarvioita.
—Kuten tunnettu turkulainen sosialidemokraattinen ajattelija totesi: ’Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin’, siteerasi Kuokkanen presidentti Mauno Koivistoa.

Matti Lehtonen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.