Paikalliset | 11.05.2023 10:53

Sipilöiden pihalta löytyi rautakautista "rakennusjätettä”

Tutkija Jan-Erik Nyman (oik.) esitteli Petri Sipilälle, mitä kaikkea Sipilöiden puutarhasta maan alta on löytynyt. Löydöt viittaavat kivikauteen ja rautakauteen.

Pieni ruskeahko kokkare. Ulkonäöllisesti melko vaatimaton.

—Ei tämä näyttävä löytö ole, mutta aika harvinainen kuitenkin, toteaa Museoviraston tutkija Jan-Erik Nyman ja pyörittelee muutaman sentin halkaisijaltaan olevaa palaa kämmenellään.

Pala on poltettua savea. Nyman ajoittaa sen silmämääräisesti rautakaudelle. Palan muoto ja pyöreät painaumat kielivät, että sitä on todennäköisesti käytetty hirsiseinän tiivistämiseen.

—Tämä on siis ikään kuin rautakautista rakennusjätettä.

Pala löytyi Liedon Vintalasta. Samasta paikasta löytyi myös hyvälaatuista iskettyä kvartsikiveä, joka taas viittaa kivikautiseen asumukseen.

—Melkein oli odotettavissa, että täältä jotain löytyy, Nyman toteaa ja viittaa aiempiin löytöihin. Kivenheiton päässä sijaitsee rautakautinen kalmisto, eikä pitkä matka ole Nautelankoskellekaan eikä Kukkarkosken muinaisjäännösalueelle.

—Tämä lienee ollut aika tiheästi asutettua seutua.

Nyman osoittaa rinteeltä alas peltojen ja Aurajokilaakson suuntaan.

—Kivikaudella merenranta oli tässä, ja joki lähti Nautelankosken kohdilta, hän havainnollistaa.

Äitikin teki löytöjä aikoinaan 

Löydöt tehtiin viime viikolla, kun Jan-Erik Nyman teki kollegoidensa apulaistutkija Sara Långsjön ja kaivausapulainen Ivana Vukicin kanssa koekaivauksia Täperäntien päässä, tarkemmin sanottuna Sipilöiden puutarhassa.

Maanomistaja eli Petri Sipilä on uudistamassa omakotitalonsa jätevesijärjestelmää, ja koska pihapiiri kuuluu Merolan muinaisjäännösalueelle, Museovirasto kutsuttiin tutkimaan paikka ennen remonttia.

—Muistan, että äiti löysi täältä kaikenlaista ja toimitti niitä museolle. Nautelan Laurikin pyöri täällä aikoinaan, Petri Sipilä kertoo.

Kun Sipilä oli lapsi, he viettivät täällä kesät. Mökki rakennettiin 1952.

Vuonna 1965 lietolaislähtöiset vanhemmat päättivät asettua vanhoille kotiseuduilleen ja rakensivat mökin kylkeen omakotitalon. Viime vuodet Petri Sipilä on asuttanut taloa ympärivuotisesti vaimonsa kanssa.

—Olisihan se mielenkiintoista, jos saisi tehtyä virtuaalisen aikamatkan niin, että näkisi millaista tässä paikalla oli vaikka kivikaudella, Sipilä pohtii.

Sen suurempia säilyneitä muinaisia rakenteita tai kulttuurikerroksia ei ainakaan tältä erää löytynyt. Nyman muistuttaa, että kaivaukset tehtiin puutarhassa: vuosisatojen ja -tuhansien aikana maa on ehditty myllätä monet kerrat.

Kesä on Museoviraston koekaivausryhmälle kenttätyön sesonkia. He tarkistavat kohteita ympäri Suomen, Nuorgamista Hankoon.

Nymanille nämä seudut ovat tuttuja. Hän muistelee olleensa Liedossa töissä viimeksi 2018. Silloin tehtiin metsänkäsittelyn takia koekaivauksia Kaurinkoskella, Äärilännummella. Tällöinkin etsittiin viitteitä kivikautisesta asutuksesta mutta tuloksetta.

—Meiltä kysytään usein, että harmittaako, kun tehdään kaivauksia, muttei löydykään mitään. Mutta ei, ei harmita. Se, ettei löydy mitään, on yhtä tärkeä tieto kuin se, että löytyy jotain. Pääasia, että voidaan merkitä, että jokin paikka on tutkittu, Jan-Erik Nyman kiteyttää.

Maria Suomi