Paikalliset | 17.03.2022 07:26

Ruokakriisin sijaan maanviljelijät puhuvat kassakriisistä

Ruokakriisin sijaan maanviljelijät puhuvat kassakriisistä

Vahdon MTK:n puheenjohtaja Tomi Aaltonen peräänkuuluttaa päättäjiltä toimia, joilla varmistetaan suomalaisen maatalouden tulevaisuus. Pitkään toistettu viesti on saanut uutta pontta, kun Ukrainan sodan seurauksena on alettu puhua Euroopan laajuisesta ruokakriisistä.

Vahto Keskustalainen työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä ennakoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa kuluttajan ruokakassin hinnan tuplaantumista. Lintilä kuvaili energian ja lannoitteissa tarvittavien mineraalien hintoja ”sotahinnoiksi”. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi taas totesi maanantaina Helsingin Sanomissa, että vaikka nousupaineita on, ruokakassin hinta tuskin kaksinkertaistuu. Niemi piti 10 prosentin hinnannousua realistisempana.

Taustasyistä yksi on ylitse muiden. Venäjän hyökkäyssota tulee leikkaamaan maailman neljänneksi suurimman viljanviejän Ukrainan tuotantoa rajusti. Kaksisuuntaiset pakotteet ja vientikiellot taas ohjaavat venäläiset viljavirrat toisaalle.

Suomalaisen maanviljelijän kannalta tuotantokustannusten nousu on iso ongelma. Lannoitteiden raaka-aineita tuodaan Suomeen ja muualle Eurooppaan merkittävästi Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta.

—Lannoitteiden hinnat ovat kolminkertaistuneet viime kesästä. Juuri nyt lannoitevalmistajat kuten Yara ovat lopettaneet kokonaan lannoitemyynnin Suomessa. Osalla viljelijöistä lannoitteet on jo hankittu, osa on lykännyt hankintaa tähän asti. Jos lannoitteita ei ole, tilanne on vaikea, pohtii Vahdon MTK:n puheenjohtaja ja maanviljelijä Tomi Aaltonen.

Suomalaisia maanviljelijöitä kannustetaan nyt kylvämään jokaiselle peltoneliölle viljaa tai valkuaiskasveja. Ihan yksinkertainen päätös se ei ole.
—Monella tilalla eletään kassakriisin keskellä jo nyt. Kevään tuotantopanoksia on jouduttu laskemaan, kun rahaa siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden hankintaan ei yksinkertaisesti ole.

Lannoitepulaa paikataan lannalla

Viljan hinta on Suomessa ollut perinteisesti noin 160 euroa tonnilta. Tomi Aaltonen tarkasti päivän hinnat tiistaiaamuna.
—Keski-Euroopassa vehnätonnin hinta oli lähes 400 euroa, maailmalla jopa 450 euroa rahteineen. Suomessa vehnätonni maksoi 370 euroa, siis 0,37 euroa kilo. Hinta nousi viime kesän jälkeen, kun sato jäi huonoksi, paikoitelleen puhuttiin jopa katovuodesta. Kohonnut hinta olisi viljanviljelijöille erinomainen asia, mutta kenelläkään ei ole mitään myytävää. Suomalaiset viljelijät eivät siis pääse kohonneista hinnoista nauttimaan, ainakaan vielä. Toisaalta kohonneet rehuviljan hinnat ovat hankalia liha-, kananmuna- ja maitotiloille.

Aaltonen veikkaa, että akuuttia lannoitepulaa tullaan tänä vuonna paikkaamaan erilaisilla orgaanisilla lannoitteilla, esimerkiksi karjanlannalla. Valkuaiskasvit kuten herne ja härkäpapu myös pärjäävät vähemmällä lannoittamisella.

—Niistä on apua, mutta ei kaikille. Karjanlannalla ei lannoittamista ratkaista.
Aaltosen laskujen mukaan tuotantokustannusten nousu suoraan siirrettynä leipäkilon hintaan tarkoittaisi noin 15 senttiä.

Viljan hinta saakin nousta

Lyhyellä aikavälillä maanviljelijät eivät voi kuin toivoa hyvää kasvukautta. Hehtaarikohtaisten viljasatojen olisi syytä nousta 4—5 tonniin, jotta kohonneet tuotantokustannukset saataisiin nykyhinnoilla katettua. Pidemmällä aikavälillä ratkaisu sekä kotimaisen ruoantuotannon kannattavuuteen että omavaraisuuteen löytyy Tomi Aaltosen mukaan ruoan tuotantoketjun epätasapainon korjaamisesta.

—Alkutuottajan työstään saama korvaus on liian alhainen, eikä teollisuudenkaan osuus arvoketjusta ole liian suuri. Kauppa on se, joka tekee tuottajien kustannuksella voittoja, 34-vuotias veljensä kanssa perhetilaa pitävä Aaltonen painottaa.

Huonoina taloudellisina aikoina rahat menevät perustoimintaan. Investoinnit esimerkiksi uusiin innovaatioihin, peltojen kunnostuksiin ja konekantaan jäävät tällöin tekemättä.
—Valtiolta tarvittaisiin pitäviä lupauksia, jotta ruoantuotantoa Suomessa voidaan jatkaa. Tehdylle työlle pitää saada palkka.

Isojen viljanmyyjien — Venäjän ja Ukrainan — poissaolo ensi syksyn viljamarkkinoilta voi olla suomalaiselle tuottajalle myös mahdollisuus. Viljan hinta nousee varmasti, mahdollisesti tuottajien kannalta kestävälle tasolle. Se tarkoittaa toki myös lopputuotteen hinnannousua tavalliselle kuluttajalle.
—Ei tässä kannata vain murehtia, vaan pohtia myös ratkaisuja. Viljelijät ovat valmiita satsaamaan ja tekemään töitä, kunhan on jokin toivo paremmasta huomisesta, Aaltonen päättää.

Matti Lehtonen
 

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.