Paikalliset | 10.03.2022 08:10

Pelastuslaitos pärjää sille annetuissa raameissa

Pelastuslaitos pärjää sille annetuissa raameissa

Pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoi Turun Tienoolle hyvinvointialueisiin siirtymisen myötä tapahtuvista muutoksista pelastuslaitoksen toiminnassa.

Tienoo Hyvinvointialueisiin siirtyminen ensi vuonna tekee muutoksia myös pelastuslaitoksen toimintaan. Jääkö muutos hallinnolliseksi, vai ovatko muutokset konkreettisia, niistä tietää Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastuspäällikkö sekä alueuudistuksen hankejohtaja Mika Kontio.

—Sopimuspalokuntien osalta kaikki jatkuu pitkälti samana. Uudistus ei saisi näkyä niiden palvelujen rajapinnalla. Niiden tärkein tehtävä on osallistua hälytysluontoisiin tehtäviin ja järjestää tärkeää yhdistystoimintaa, kuten nuorisotoimintaa, Kontio summaa.

Suurimmat muutokset tapahtuvat pelastuslaitoksen puolella.
—Meillä isäntäorganisaatio muuttuu Turun kaupungista Varsinais-Suomen hyvinvointialueeksi. Vielä meitä rahoittavat kaupungit ja kunnat, mutta vuoden alusta valtio. Rahoituskanava siis muuttuu. Kun kunnat päättivät palvelutason resursseista vuoden loppuun saakka, vuoden 2023 alusta meitä rahoittaa valtiovarainministeriö ja palvelutasosta päättää hyvinvointialue.

Kontion mukaan törmäykset ovat uudessa tilanteessa mahdollisia.
—Jatkossa saamme yhteiset talousneuvottelut vuositasolla. Tärkeää on, että palvelutason odotukset ja rahoitus kohtaisivat.

Palveluja yhdenmukaistetaan

Mika Kontio kertoo sisäministeriön olevan mukana pelastustoimen uudistuksessa.
—Valtioneuvosto antaa pelastustoimen johtamisessa neljän vuoden välein strategiset tavoitteet, joilla yhdenmukaistetaan pitkällä aikavälillä pelastuslaitoksen palveluja.

Pelastuslaitoksen arjessa se voi näkyä jatkossa suurempien kokonaisuuksien hallintana, jossa alueet tekevät yhteistyötä esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisessa tai kalliin kaluston hankinnoissa.

Jo nyt Varsinais-Suomen pelastuslaitos tekee raja-yhteistyötä muun muassa Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa, joten sinällään muutos ei ole radikaali.
—Vastaavaa tehdään muuallakin. Vieraissa voidaan käydä raja-alueiden puolella, sillä asiakkaan etuahan tällä nopealla avulla tavoitellaan, Kontio sanoo.

Pelastuslaitos säilyy sopimuspalokuntien isäntäorganisaationa myös jatkossa.
—Tiedän, että he paljon miettivät, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta hankejohtajan näkökulmasta voin sanoa, ettei huolestua tarvitse. Yritämme yhteisen kehittämishankkeen avulla kehittää heidän kanssaan toimintoja entistä laadukkaammiksi.

Iäkkäät kiinteistöt odottavat korjauksia

Varsinais-Suomen maakunnan pelastustoimen käytössä on Kontion mukaan noin sata kiinteistöä. Niitä omistavat pääasiassa kunnat, vuokraten niitä pelastuslaitoksen kautta sopimuspalokuntien käyttöön. Tiloja tarkastellaan niiden kunnon ja sijoittelun perusteella. Lisäksi henkilöstön riittävyys ja alueen riskitekijät liittyvät kokonaiskuvaan.

—Sopimuspalokuntia on rakentunut sinne, missä on kyläyhteisöjä ja missä niille on tarve. Vaikka väestö muuttaakin kaupunkeihin yhä enemmän, ei viimeiseen 15 vuoteen meidän alueella ole yhtäkään sopimuspalokuntaa lakkautettu.

Kontio kokee sopimuspalokuntien koulutustyön niin nuoriso-, nais-, ja veteraanitoiminnan osalta tärkeäksi.
—Lasten koulutusta yhdessä tekemiseen sekä pelastamiseen ja ensiapuun on tärkeä ylläpitää ja sillä on arvonsa. Jokaisella kiinteistöllä on myös paikkansa ja merkityksensä.

Pelastuslaitos tarvitsee hyvinvointialueensa tulevasta budjetista noin 50 miljoonaa euroa.
—Siitä investointeihin suunnataan vuodessa noin kolme miljoonaa euroa. Summalla pyöritetään kymmentä päätoimista asemaa ja 66 sopimuspalokuntaa.

Kontio kertoo paloasemaverkoston henkilöstöineen olevan hyvä ja taloudellinen sekä tehokas.
—Kyllä summalla tullaan toimeen. Kiinteistöjen, ajoneuvojen ja kaluston tarpeet on priorisoitu ja jokaisen veronmaksajan taskullahan tässä käydään. Menemme kuitenkin eteenpäin järki edellä. Sitä myötä kun on rahaa, laitetaan kiinteistöjäkin kuntoon.

Esimerkiksi Turun Tienoon levikkialueella Jäkärlän ja Paattisten paloasemat ovat vanhoja kiinteistöjä, jotka kaipaisivat kunnostusta. Samoin moni muu paloasema.
—Nyt määrärahat tiedetään. Turun keskuspaloasemankin kiinteistö on jo 105-vuotias ja kaipaisi peruskorjausta. Se on kuitenkin iso ja kallis projekti, joka täytyy jossain vaiheessa tehdä. Päättäjät päättävät, koska sen aika on.

—Paattisten ja Jäkärlän sopimuspalokuntien asemien suhteen on tehty esityksiä jo vuosia sitten. Turun alueella kiinteistöjä on uusittu muun muassa Kakskerrassa, Naantalissa, Koskella ja Tarvasjoella. Paattinen ja Jäkärlä odottavat nyt lähitulevaisuuden investointeja. Esitykset ovat lähteneet eteenpäin ja asiaan paneudutaan, kun siihen on oikea aika, Kontio päättää.

Ina Virtanen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.