Paikalliset | 28.09.2023 12:18

Padosta mahdollisimman luonnonmukaiseksi koskeksi

Valonia on toiminut patojen ennallistamishankkeessa ympäristöasiantuntijana. Jussi Aaltosen erityisalaa ovat virtaavat vedet, jokien ja purojen elinympäristökunnostukset ja Varsinais-Suomen vaelluskalat.

Koskikara, saukko, taimen. Ainakin niitä odotellaan Ruskojoelle nyt, kun Merttelän vanha pato on purettu ja luonnonmukaista koskialuetta alettu rakentaa.

—Mahdoton sanoa, mitä kaikkea tänne voisi tulla. Niitä on paljon. Lintuja, ötököitä, kaloja, luettelee Valonian vesistöasiantuntija Jussi Aaltonen.

Muutos on ollut iso. 1960-luvun alussa rakennetusta Merttelän padosta kielivät enää allas sekä patorakennelman muutamat pinnan alle allasta muotoilemaan jätetyt osat. Näkyvät osat purettiin kesällä.

—Allas on tehty aikoinaan keinotekoisesti ja sellaiseksi se jätetäänkin. Mutta veden kulkua ei enää säännöstellä. Ennen luukut olivat joko auki tai kiinni, nyt vesi saa virrata.

Padon purku liittyy Raisionjoen ennallistamishankkeeseen. Merttelän pato oli yksi hankkeen kohteista. Koska patoa ei ole vuosikausiin enää hyödynnetty raakavesivarantona, on siitä ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Padon ylläpito vie kustannuksia ja eliöstö kärsii.

Ennallistamishankkeen rahoittavat Raision kaupunki ja valtio, ja Destia on toiminut pääurakoitsijana. Tällä hetkellä remontti on siinä vaiheessa, että viime päivät Aaltonen vesistöasiantuntijana ja kaivinkonekuljettaja Markus Tuominen ovat rakentaneet alajuoksua koskimaiseksi.

Käytännössä työ on ollut jakolaskua: vanhan padon jyrkännettä on tasoitettu, jaettu korkeutta.

Ennen kaikkea kosken ennallistamisessa on mietitty kaloja. Pato ehti tukkia kalojen kulkureitin lähes 60 vuoden ajan. Nyt pyrkimys on ylintä valtiovaltaa myöden toinen: päästää vaelluskalat taas liikkumaan.

—Tähän Merttelän padon kohtaan on tehty luonnonmukaista kalatietä. Ajatuksena on muodostaa kaloille reitti, jota ne pääsevät kulkemaan oli vuodenaika mikä tahansa. Kalan pitää päästä uimalla läpi. Reitti on huono, jos ne joutuvat hyppimään, Aaltonen vertaa.

Myllypato on vielä jonkin verran esteenä. On kuitenkin mahdollista, että kyvykkäimmät uimarit pääsevät kulkemaan mereltä Vahdolle asti, Aaltonen pohtii ja vakuuttaa, että nousijoita kyllä on.

Tuskin Ruskojoen kalakanta silti kovin eksoottiseksi muuttuu. Joki on särkikalavoittoinen jatkossakin — kuten muutenkin vesistöt näillä seuduin.

—Nyt tehdyistä muutoksista tulevat hyötymään erityisesti paikalliset kalalajit, kuten turpa. Jo olemassa olevat kalapopulaatiot varmasti vahvistuvat.

Aika näyttää, miten koski toimii

Padon purkaminen on eittämättä vaikuttanut vedenkorkeuteen. Joen varrella on jonkin verran asutusta, ja ennen purkutöitä hankkeesta valitettiin mahdollisen vedenkorkeuden laskun takia.

Jussi Aaltonen muistuttaa, että padon aikana vedenkorkeutta säännösteltiin. Vaihteluväli saattoi olla parikin metriä.

—Sen voin sanoa, että vaihteluväli ei enää tule olemaan kahta metriä. Eli vedenkorkeus ei tulee enää vaihtelemaan yhtä paljon kuin padon kanssa.

Aika näyttää, miten nyt remontoidut rakennelmat toimivat. Koska sääolosuhteet näillä leveyspiireillä vaihtelevat vuodenajasta riippuen melkoisestikin, täydellisiä olosuhteita on hankala rakentaa.

—Mutta siihen tähdätään, että tähän [Merttelän padon kohdalle] tehdään huoltovapaa rakenne. Ajanhammas näyttää, miten se on toiminut.

Joen penkat ovat remontin myötä paljaat. Näillä näkymin maisemointia niille ei tehdä, vaan luonto saa ottaa omansa haltuun.

—Ja jos puita kaatuu jokeen, se ei haittaa. Puista on hyötyä vesieläimille, Aaltonen lisää.

Se, että vesi pääsee vapaasti virtaaman, vaikuttaa veden laatuun. Jos virtausta on, ei esimerkiksi sinilevää muodostu niin herkästi.

—Mutta näillä seuduin vedenlaatu on paljolti riippuvaista ennen kaikkea maa- ja metsätaloudesta. Niiden vaikutus on huomattavin. Ravinne- ja kiintoainepitoisuudet saisivat olla matalammat, Aaltonen toteaa.

Virkistyskäytössä potentiaalia

Hienolta näyttää. Paimionjoki-yhdistyksen toiminnanjoki Marjukka Kulmala on tullut tutustumaan Merttelän padolla tehtyyn remonttiin. Maisema vakuuttaa.

—Tässä paikassa on iso virkistyskäyttöpotentiaali. Usein on hankalinta nähdä, miten hienoja paikkoja omasta kotikunnasta löytyy.

Vanhan patoalueen tuntumaan voisi perustaa luontopolun, sillan tai vaikka ihan vaan tasanteen, josta ihailla kosken soljumista.

—Paikalliset koulut voisivat käydä täällä tutustumassa jokeen, Kulmala ehdottaa.

Ruskojoki on sen verran pieni, että koskipaikoista tuskin pääsee läpi esimerkiksi melomalla. Kalatierakenteissa kalastaminen on kiellettyä, Jussi Aaltonen muistuttaa.

—Mutta kannattaa miettiä, saisiko täällä jotenkin kalastuksen onnistumaan. Ei sitä mielestäni ainakaan tarpeettomasti kannata estää. Kalastus on tärkeä vesienkäyttömuoto.

Näillä näkymin Merttelän vanhalla patoalueella järjestetään ”avajaiset” vuoden vaihteessa, kun remontti valmistuu. Valonia toteuttaa alueelle infokyltit.

—Mutta vielä toistaiseksi tämä patoalue on työmaa, jossa kulkua tulee välttää, Aaltonen alleviivaa.

Maria Suomi