Paikalliset | 03.03.2022 08:28

Lietolaisyrittäjä on huolissaan ukrainalaisista, ei bisneksistä

Lietolaisyrittäjä on huolissaan ukrainalaisista, ei bisneksistä

Lietolainen Heikki Kärpijoki kertoo ajatustensa olevan Ukrainassa ja ukrainalaisissa. Macring Oy:n ukrainalaisen tytäryhtiön tehdas sijaitsee Harkovan alueella Koillis-Ukrainassa. Tehdas on nyt suljettu, ainakin toistaiseksi.

Tämä haastattelu on tehty Ukrainan sodan alkamispäivänä 24.2. ja päivitetty tiistaina 1.3., joten osa tiedoista saattaa olla vanhentuneita. Macringin Ukrainan-tehtaan työntekijät ovat Harkovan alueella ja suojautuneet Venäjän sotavoimien hyökkäykseltä.

 

Piikkiössä toimivan Macring Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kärpijoki istuu toimistossaan vakavana. Lietolaisyrittäjä on pitänyt yhteyttä tuttuihinsa ja työkavereihinsa viime aikoina tavallista tiuhempaan, eikä pelkästään työasioissa. Ohutlevyteollisuudelle erilaisia koneita ja konelinjoja suunnittelevan ja rakentavan, vuonna 1994 perustetun Macringin toinen toimipiste sijaitsee Koillis-Ukrainan Harkovan alueella, noin 50 kilometrin päässä kaupungista. Ukrainan toiseksi suurin kaupunki on ollut yksi Venäjän viikko sitten aloittaman sodan painopistealueista.

—Päällimmäisenä on huoli tehtaamme työntekijöistä. Tunnen syvää myötätuntoa näitä täysin syyttömiä ihmisiä kohtaan. Bisneksestä puhuminen jää tällaisina aikoina kokonaan pois, Kärpijoki sanoo.
Vuonna 2010 perustetun Ukrainan-tehtaan käyttönimenä on Finprofile. Tehtaalla on 67 työntekijää ja sen päämarkkina-alueet ovat olleet Itä- ja Kaakkois-Euroopassa sekä Kaukasuksella.

Vuosi 2014 oli esimakua

Kun Heikki Kärpijoki liikekumppaninsa Jukka Valden ja muiden yhtiön osakkaiden kanssa osti tehtaan Ukrainasta, ajat olivat täysin toiset. Ukrainassa oli muutama vuosi aiemmin ollut ”Oranssi Vallankumous”, joka oli lähentänyt maata Eurooppaan Venäjän sijaan. Tuohon aikaa Macringin kilpailijat hakivat kustannushyötyjä pääasiassa Kiinasta.
—Harkova oli meille hyvä suunta. Teimme paljon Venäjän-kauppaa ja Ukraina lähestyi EU:ta. Tuolloin ajateltiin, että Ukraina on lähitulevaisuudessa osa Euroopan unionia, Kärpijoki muistelee.

Yrityskulttuuri oli Ukrainassa vielä neuvostobyrokraattinen ja olosuhteet muutenkin Suomesta poikkeavia. Tehtaalla on esimerkiksi jatkuva vartiointi, yrityskulttuuri on varsin hierarkkinen ja henkilöstö kuljetetaan työpaikalle omilla bussikuljetuksilla. Paikallisilla tehtailla oltiin totuttu tekemään paljon itse, hammaspyöristä ja muttereista lähtien.

Kaikki kuitenkin rullasi: työvoima oli osaavaa tai koulutettiin sellaiseksi, töitä riitti ja Suomesta vietiin tehtaalle modernia yrityskulttuuria alihankintaketjuineen. Kunnes tuli vuosi 2014, Maidan-aukion mielenosoitukset, Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan sota.
—Siitä alkoi suuren epävarmuuden aika. Putinin tavoitteista ei ollut kellään käsitystä ja alueella kulki paljon sotilasajoneuvoja. Tehdas toimi kuitenkin normaalisti, vaikka osa työvoimasta kutsuttiin asepalvelukseen. Pakotteiden myötä Venäjän-kauppa loppui kuin seinään. Meillekin ne ajat olivat kriittisiä.

Yhtiön historian suurin yksittäinen kauppa kariutui. Venäläisen toimijan kanssa oli tehty 3,2 miljoonan euron kaupat, mutta pakotteiden myötä ostajan rahoitus katosi.
—Rahoittajat velvoittivat meitä selvittämään ostajatahon taustat, mutta eihän Venäjällä ole mitään kaupparekisteriä, josta voi tarkistaa yrityksen omistajan. Onneksi samaan aikaan Ukrainan sisäinen kysyntä kasvoi ja tehdas selvisi.

Ukraina oli jo ennen Venäjän aggressioita maariskiltään sellainen, että tehtaan ostosta taloudellisen riskin kantoi yksin emoyhtiö.
—Tehtaan vakuusarvo oli nolla.

Optimismille ei ollut katetta

Vuonna 2020 alkaneen koronapandemian jäljiltä sekä Piikkiön että Harkovan tehtaiden tilauskirjat olivat tälle vuodelle täynnä. Kiristynyttä tilannetta on seurattu Macringissa tarkkaan, ja yhteyttä paikallisiin pidetty jatkuvasti.

—Meillä on eräänlainen kuuma linja auki sinne. Ensi alkuun kaikille työntekijöille annettiin loppuviikko vapaata, jotta he voivat järjestää elämiään huolehtimatta palkanmaksusta. Sikäläiset ovat toivoneet myötätuntoa, ja me huolehdimme tietysti työnantajana kaikista velvoitteistamme. Pyrimme turvaamaan työntekijöidemme toimeentulon, vaikkei tehdas olisikaan toiminnassa, Heikki Kärpijoki pohtii.

—Tämä on kaikin puolin vakava paikka, ja koen suurta epäoikeudenmukaisuutta ukrainalaisten puolesta. Jotenkin vuodesta 2014 selvinneenä toivoisi, ettei tällaista tarvitsisi enää kokea.
Paikallisten ihmisten ajatukset olivat Kärpijoen mukaan vielä pari viikkoa sitten toiveikkaita.
—Uskon, että tähän (torstai 24.2.) aamuun asti ihmisen odottivat tilanteen muuttuvan paremmaksi. Ukrainalaiset ovat rohkeita ihmisiä, eivätkä pelkää puolustaa itseään ja maataan. Oligarkkien kohdalla tilanne on toinen. Kuulin jo viikko sitten, että oligarkkien lentokoneet olivat lähteneet Kiovasta muille maille.

Macringin Ukrainan-tehdasta ei viikonlopun jälkeen enää avattu.

Matti Lehtonen

 

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.