Paikalliset | 02.06.2022 11:40

Keinonurmi on loppuvaiheessaan inhottavaa ongelmajätettä

  • Käytetty keinonurmi on ongelmajätettä. Liedon Kaapon kentältä poistuva keinonurmi ravistellaan puhtaaksi irtaimesta aineksesta, pääosin hiekasta ja kumirouheesta, ja leikataan helpommin käsiteltäviksi paloiksi. Hienoaineksen loppusijoituspaikka on vielä auki, matot poltetaan energiaksi.

  • Liikuntatoimen Sami Hyötylä laikkasi Kaapon kentän keinonurmea pienemmiksi paloiksi maanantaina. 1.500 neliömetrin keinonurmen paloittelussa riitti tekemistä.

  • Liikuntapaikkamestari Kai Lagerström piti takin päällä, vaikka aurinko paistoi. Keinonurmen putsaaminen hiekasta ja kumirouheesta kun on varsin pölyistä hommaa.

Lieto Asia, joka tiedetään jokaisessa jalkapalloilevassa perheessä: keinonurmeen kuuluva kumirouhe on ärsyttävää ja herkästi joka paikkaan leviävää jätettä. Kun keinonurmi on syystä tai toisesta elinkaarensa päässä, silloin siitä vasta riesa tuleekin.

Keinonurmea asennettaessa muovisen pohjan — sen vihreän muka-nurmen — päälle levitetään ensin sentin—parin hiekkakerros ja lopulta noin sentti kumirouhetta. Lopputuloksena on sopivasti joustava ja iki-vihreä alusta. Kumirouhe pakkautuu ja siirtyy käytössä, ja kentän ylläpitäjästä riippuen ongelmaa ratkotaan joko lisäämällä kumirouhetta tai harjaamalla se takaisin oikeaan paikkaan ja paksuuteen.

Pahkamäen koulun pihapiirissä sijaitsevan Kaapon kentän noin 1.500 neliömetrin tekonurmi on kierrätetty muualta ja koottu pienistä paloista. Tänä kesänä kenttä uusitaan, mutta ongelmaksi on paljastunut vanhan tekonurmen loppusijoittaminen.


Vanha kenttä paloiksi käsitöinä


Kun keinonurmessa on sekaisin muovia, kumia, liima-aineita ja hiekkaa, vanhan maton nakkaaminen kaatopaikalle ei noin vain onnistu.

—Olin asiasta yhteydessä Lounais-Suomen Jätehuoltoon, josta kerrottiin, että keinonurmi luokitellaan erikseen käsiteltäväksi ongelmajätteeksi. Matto painaa noin 50 kiloa neliömetriltä. Tämänkaltaisen jätteen käsittelymaksu on 250 euroa tonnilta, joten kokonaiskustannukset pelkälle vanhan maton hävittämiselle olisivat noin 18.750 euroa. Täysimittaisen jalkapallokentän osalta hinta olisi laskennallisesti 87.500 euroa, Liedon kunnan liikuntapaikkamestari Kai Lagerström laskeskelee pölyisenä Kaapon kentän laidalla.

Pölyisenä siksi, että Liedossa ei tyydytty maksamaan jättisuurta jätelaskua. Laskun sijaan asiaa ratkotaan mies- ja kaivinkonetyönä. Keinonurmimatto leikattiin ensin timanttileikkureilla rulliksi. Rullat pätkitään pienemmiksi, jonka jälkeen irtoava hiekka, kumirouhe ja muu röhnä ravistellaan kaivinkoneen avustuksella siirtolavalle ja lopulta pudistellut mattosoirot pätkitään yhden henkilön käsiteltäviksi paloiksi. Irtaimesta ravisteltu matto kuskataan Saloon jätteenpolttolaitokselle, siirtolavalle kertyvästä hienojakoisesta möhnästä otetaan näytteet, ja laboratoriossa testataan, mihin seosta voisi jatkokäyttää. Potentiaalisia kohteita löytyy esimerkiksi maanrakennuksesta.


Tonnikaupalla kumirouhetta


Täysmittaisia keinonurmikenttiä on Suomessa noin 600. Luvun päälle tulevat Kaapon kentän kaltaiset pienemmät kohteet, joten yhteensä puhutaan vähintään tuhannesta kentästä. Pitkään on puhuttu keinonurmien ympäristöönsä levittämästä mikromuovista. Liedossa Viertolan keinonurmea harjataan ja kuohkeutetaan useampi kerta viikossa, eikä uutta kumirouhetta levitetä kentälle kuin harvoin.

—Hoidolla ennaltaehkäistään uuden rouheen tarvetta. Meillä rouhetta on lisätty vuosien aikana jokunen sata kiloa, toisten kenttien kohdalla puhutaan jopa 12 tonnista, Kai Lagerström kuvailee.

Kaiken kaikkiaan kenttien nykytekniikka aiheuttaa siis merkittäviä ympäristöhaittoja ja kustannuksia.

—Tanskassa on laitos, joka pystyy käsittelemään keinonurmia, ja kustannukset ovat 20—30.000 euroa per kenttä. Kittilästä jos lähdet kuskaamaan Tanskaan vanhaa keinonurmea, niin kustannuksia tulee, eikä se ole ympäristönkään kannalta edullista. Suomeen tarvitaan siis oma ratkaisu, Lagerström painottaa.


Uudelle kentälle puurouhetta


Kunhan vanhasta matosta on päästy, Kaapon kentälle asennetaan uusi keinonurmi. Sille ei levitetäkään enää kumirouhetta. Lieto on mukana Lappset Oy:n pilottihankkeessa, jossa testataan puurouheen toimivuutta. Puurouhe toimii oletuksena ainakin Kaapon kentän kaltaisessa lähiliikunta-käytössä. Aikuisten peleihin puurouhe ei välttämättä sovi, mutta sitäkin testataan.

—Kentän laitaan tulee noin 100 neliömetrin alue, jossa testataan erilaisten täytteiden toimivuutta. Kunta seuraa täytteiden toimivuutta ja raportoi käyttökokemuksista Lappsetille. Ratkaisu on myös meille edullinen ja järkevä.

Projektissa on mukana myös Turun ammattikorkeakoulun insinööriopiskelija, joka koostaa hankkeesta tietopakettia muiden hyödynnettäväksi.

Tämän vuoden talousarviossa Kaapon kentän remonttiin on varattu 70.000 euroa. Keinonurmen uusimisen lisäksi kentällä korjataan ja uusitaan aitoja ja sen valaistusta parannetaan. Valmista pitäisi tulla koulujen alkuun mennessä.

Matti Lehtonen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.