Tie tuo tietoa ja toimeentuloa

27.1.2009 10:29 Valtatie. Maistelkaa sanaa valtatie. Mitä se tarkoittaa? Tietä, jota pitkin valta kulkee? Vai tietä, jolla on valta yli maanteiden, kyläteiden ja kärrypolkujen?

Vahtolainen vapaa tutkija Turkka Myllykylä on kirjoittanut valtatien 1:n historian. Kirja julkaistaan lähiaikoina.

—Valtatie-sana tulee Ruotsista, mutta sana on käännetty väärin. Ruotsissa on riksväg, joka tarkoittaa valtiontietä, kertoo vahtolainen vapaa tutkija Turkka Myllykylä, jonka kirja valtatie 1:n historiasta julkaistaan piakkoin. Kirja on nimeltään Suomen ykköstie, valtatie - moottoritie - Eurooppatie.
Valtatie on siis Suomen valtion omistama ja ylläpitämä tie.
Turun ja Helsingin välisen valtatien historia alkaa 1930-luvun alusta, jolloin alettiin rakentaa Suomen ensimmäistä nimenomaan autoliikenteelle tarkoitettua tietä. Vaikka tie oli ensimmäinen, ei vielä tuolloin puhuttu ykköstiestä, sillä teitä alettiin numeroida vasta vuonna 1938. Numeroinnin perustana ovat Helsingistä alkavat valtatiet, jotka numerointiin myötäpäivään.
Valtatien rakentaminen alkoi vuonna 1932 ja päättyi ennen Helsingin olympialaisia. Olympialaiset toivat Suomeen kisavieraita.
—Ajatuksena oli tehdä ykköstiestä näyteikkuna Suomen hyvistä teistä.
—Turun päässä tie oli uutta, mutta Helsingin päässä tie kulki jo olemassaolevia vanhoja teitä pitkin.
Liikenne keskittyi valtatielle. Ja koska Helsinki kasvoi tuohon aikaan voimakkaasti, rakennettiin uusia asuinalueita, jotka tukeutuivat valtatiehen. Lisääntynyt liikenne puolestaan loi tarpeen moottoritielle, sillä Helsingin päässä valtatie kulki mutkitellen ja liikennettä ruuhkauttaen.

Suomen esikuvat Saksasta

Italialaiset ennättivät ensimmäisinä Euroopassa rakentamaan moottoriteitä, joita kutsutaan italiaksi nimellä autostrada. Ensimmäiset valmistuivat 1920-luvun puolivälissä.
Saksassa moottoriteitä kutsutaan nimellä autobahn. Niitäkin alettiin rakennetaan 1920-luvulla. 1930-luvulla Saksa torjui suurtyöttömyyttä rakentamalla moottoritieverkoston. Ja kun oli olemassa tieverkko, piti sille saada autoja. Siinä onkin enää askel Volkswagenin historiaan.
Suomeen moottoritieopit haettiin Saksasta. Saksasta tuli myös ajatus siitä, että tielinja sovitetaan maastoon sen sijaan, että rakennetaan viivasuoria teitä. Tämä ajatus - teiden loiva mutkittelu - näkyy vielä nykyäänkin uusissa teissä.
Suomen ensimmäinen moottoritie eli Tarvontie valmistui vuonna 1962. Se on myös Turun ja Helsingin välisen moottoritien ensimmäinen osuus. Alun perin moottoritieosuutta oli vain Kehä III:lle saakka. Moottoritietä jatkettiin Lohjanharjulle, jonne tie oli valmis 1970-luvun alussa.  Se oli Suomen pisin moottoritie aina 1990-luvulle saakka.

Tie vaikuttaa Turussa

Jos valtatie 1 suuntasi asutusta ja toimeliaisuutta pääkaupunkiseudulla, osattiin sitä Turussakin.
—Turun seutu oli itse aktiivinen. Täällä suunniteltiin muun muassa Lännentietä eli pengertietä Ahvenanmaalle 1960-luvulla, Myllykylä kertoo.
Raision moottoritie valmistui vuonna 1963. Liedon moottoritie myös 1960-luvulla.
Ohikulkutie tehtiin vuosina 1959—1963. Sen avulla Nesteen Naantalin öljynjalostamo sai tuotteitaan markkinoille. Ohikulkutie myös yhdistää valtatiet 1, 8, 9 ja 10. Se on myös osa Eurooppatietä E18, joka päättyy Pietariin. E18 jatkaa Turun seudulta kohti itää osana valtatie 1:tä.
Ohikulkutien merkitys Liedolle näkyy Avantin alueella, jonne on keskittynyt runsaasti raskaan ajoneuvoliikenteen palveluja.
—Tie muokkaa paikkakuntaa, jonka läpi se kulkee. Esimerkiksi Vahdolla ei ole läpiajoliikennettä, mutta jo Halikko-Kustavi välisen HAKU-tien suunnittelu 1980-luvulla vaikutti maankäyttöön Vahdon pohjoisosissa, jonne kaavoitettiin omakotitontteja.

Tekijällä runsaudenpulaa

Turun ja Helsingin välistä moottoritietä on rakennettu yli 50 vuotta, kun muistaa, että Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956. Sen jälkeen moottoritietä on tehty yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 alkaen. Myllykylän tiehistoriikki yltääkin nykypäivään saakka.
Yhteiskunnan ja sen arvojen muuttuminen näkyy tienrakentamisessa. Ympäristövaikutusten arviointi -menettelyn otettiin käyttöön 1990-luvulla. YVA-menettelyllä halutaan selvittää hankkeen kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset. Samalla halutaan lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeisiin.
Myllykylä kertoo esimerkkinä, että uudessa moottoritiessä on yli viisi kilometriä tunneleita, jotka tehtiin ympäristösyistä. Moottoritien luonteeseen kuuluu se, että se jakaa alueen, jonka läpi se kulkee. Kun tie viedään tunneliin, pääsevät esimerkiksi eläimet alueelta toiselle.
Myllykylä on työskennellyt historiikin parissa kaksi vuotta. Historiikki alkaa 1930-luvusta. Historiikkiin tulevat vielä moottorien tuoreimmat kuulumiset. Tutkijalla ei ollut pulaa lähteistä, sillä niitä löytyi hyllymetreittäin. Tien kaikki vaiheet ja suunnitelmat on arkistoitu alusta alkaen.
—Vapaalle tutkijalle on herkkua, kun pääsee tekemään historiikkia valtakunnallisesta aiheesta.
Tavallisempaa työsarkaa vapaalle tutkijalle ovat esimerkiksi yhdistysten historiikit sekä muut pienemmät tutkimukset.
—Vapaan tutkijan pitää olla joustava. Mikään aihe ei ole liian pieni tutkittavaksi.

- Pekka Remes