Näkökulmia Alvar Aallon rakennuksiin ja persoonaan

22.1.2009 11:08 Alvar Aallon arkkitehtuurin puhdas muotokieli ja toimivat ratkaisut sykähdyttävät katsojaa kerta toisensa jälkeen. Ne liippaavat jotenkin niin likeltä suomalaista mentaliteettia ja käsitystä siitä, kuinka asioiden kuuluu olla.

Vanhalinnassa museopalvelupäällikkönä vuoden alusta aloittanut Hannele Lehtonen pääsi ensitöikseen rakentamaan Aalto-näyttelyä. Vitriinissä Paimion parantolan potilashuoneiden esineistöä.

Funktionalismin mestarin Turun kauden töitä sekä seitsemän muuta hänen suunnittelemaansa rakennusta esitellään Vanhalinnan museon kevään näyttelyssä.
Alvar Aallon (1898—1976) suunnittelemista Turun keskustan rakennuksista esillä ovat Turun Sanomien talo, Maalaistentalo ja Tapani-taloksi kutsuttu vuokratalo Läntisellä Pitkäkadulla. Turun seudulta esitellään lisäksi Paimion parantola, jota pidetään nykyään funktionaalisen arkkitehtuurin mestariteoksena.
Näyttelyyn on koottu valokuvia rakennusten julkisivuista, sisätiloista sekä tilojen yksityiskohdista, ja mukana ovat myös rakennusten pohjapiirustukset.
Turun kauden taloja lukuun ottamatta esiteltyjen rakennusten käyttötarkoitus on muuttunut, ja ne ovat myös avoinna yleisölle arkkitehtuurikohteina.
—Näyttelyssä keskitytäänkin ajan kulumiseen ja muutokseen: mitä nämä rakennukset edustavat, millaisia ne ovat nykypäivänä ja mitä korjauksia niihin on tehty, kertoo Vanhalinnan museopalvelupäällikkö Hannele Lehtonen.
—Näyttelyssä pyörii kolme mielenkiintoista filmiä, joiden kautta aukeaa uusi lähestymistapa Alvar Aaltoon ja hänen persoonaansa. Filmit sisältävät työkavereiden, opiskelijoiden ja perheenjäsenten kertomuksia siitä, millainen mies Aalto oli, jatkaa Lehtonen.
Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Jyväskylän Alvar Aalto -museo, Liedon Vanhalinna ja Turun Yliopistosäätiö. Näyttely avattiin viime vuonna Tarton yliopiston kirjastossa. Liedossa se viipyy huhtikuun loppuun ja jatkaa kesäksi Hiidenmaalle. Vanhalinnan museo on avoinna yksittäiskävijöille sunnuntaisin ja ryhmille sopimuksen mukaan.

Museopalvelupäälliköksi melkein sata halukasta
Hannele Lehtonen aloitti vuoden alussa työnsä Liedon Vanhalinnassa museopalvelupäällikkönä, joka vastaa koko museosektorista. Toimenkuvaan kuuluu monenlaista kokoelmista huolehtimisesta asiakaspalveluun ja oppilaitosyhteyksiin.
Uuden toimen perustaminen liittyy valtionosuuslain muutokseen, joka edellyttää, että valtionosuutta saavilla museoilla on kaksi päätoimista museoammatillista työntekijää. Vanhalinnan museo on ollut museoiden valtionosuuden piirissä vuodesta 2005 alkaen.
Museopalvelupäällikön vakituista tointa haki 94 henkilöä, joista työhaastatteluun kutsuttiin 14. Terävin kärki lähetettiin soveltuvuustesteihin ja säätiön hallituksen haastatteluun.
Arkeologiaa, kansatiedettä ja kulttuurihistoriaa opiskellut filosofian maisteri Hannele Lehtonen, 37, selvitti tiukan prässin ja sai paikan. Lehtonen on Liedosta lähtöisin.
—Vanhalinna on upea paikka, joka on minulle tuttu lapsuudesta asti. Lisäksi minulla on täällä sukuvelvoitetta, sillä isoäitini isä on ollut joskus muonamestarina Vanhalinnan kartanossa, hän kertoo.
Hannele Lehtonen tuli Vanhalinnaan Suomusjärveltä, johon hän oli perustamassa kivikausikeskusta. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museossa ja arkeologisilla kaivauksilla eri puolilla Suomea.
Museoalan työtilanne ei ole häävi, mistä kertoo osaltaan myös Vanhalinnan museopalvelupäällikön toimen hurja hakijamäärä. Vakipaikkoja on harvoin tarjolla.
—Kun katson omaa ansioluetteloani, niin pieniä pätkiä on ollut paljon. Täällä työnkuva on laaja ja monipuolinen, mikä tekee hommasta mielenkiintoista, sanoo museoihminen, jota onnisti työnhaussa.

- Elina Lavonen