Ihminen on ihmiselle susi, eläimelle pyöveli

8.1.2009 10:01 Ihminen on erikoinen olento. Muistutuksen kanssaeläjien raadollisuudesta saa, kun käväisee maankuulussa Turun eläinhoitolassa. Impivaaran uimahallin kupeessa on kadonneita, hylättyjä ja huostaanotettuja eläimiä hoidettu jo vuosikymmenien ajan. Legendaarisen Anja Eerikäisen alunperin perustamaa eläinhoitolaa emännöi nykyisin eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser.

Heidi Leyser (vas.) ja Nea Konttinen tutkivat Liedosta tuotuja kissanpentuja. Hännistään ojan pohjalle jäätyneet kissanpennut toi eläinhoitolaan ohikulkija.


—Aikanaan väliaikaiseksi kaavailtu eläinhoitola on toiminut nykyisellä paikallaan yli 30 vuotta. Aika on ajanut huonokuntoisista rakennuksista ohi jo kauan sitten, ja hoidettavien eläinten määrä kasvaa jatkuvasti. Näin talvisaikaan täällä toimitaan eläinsuojelulain rajamailla, 15 vuotta eläinsuojelutyötä tehnyt Leyser kertoo.
Eikä Leyser liioittele lainkaan. Rintamamiestalon pihapiirissä on kolme rakennusta, kaikki kehnossa kunnossa. Koiratalossa jäätyy vesi juomakuppeihin, ikkunoiden läpi ei näe kuin keskikesällä. Lintula eli kissojen ja pikkueläinten majapaikka on vajonnut puoli metriä peltoon, eikä ilma kierrä rakennuksessa lainkaan.
—Lintulassa rikotaan sekä työterveys- että eläinsuojelulakia. Se on kuin pullossa asuisi, Leyser tuhahtaa.
Turun kaupunki on vatvonut eläinhoitolan tulevaisuutta pitkään. Uuden eläinhoitolan rakentaminen näyttää nyt todennäköiseltä, vaikka sijaintia tai rakentamiseen käytettävää rahasummaa ei ole vielä päätetty. Viimeksi kaupunki päätti supistaa aiemmin myöntämäänsä 3,6 miljoonan euron summaa 2,9 miljoonaan euroon. Leyseriä summat lähinnä huvittavat.
—En voi mitenkään ymmärtää tuollaisia summia. Täysin nykyaikaisen kennelin neliöhinta on noin tuhat euroa. Kaupunki pitää neliöhintana 3.000 euroa. Eivät työntekijät tai eläimet tarvitse parkettilattioita, vaan toimivat perustilat, eläinsuojeluvalvoja kritisoi.

Paimala ok, Lauste olisi parempi

Tällä hetkellä uutta eläinhoitolaa ollaan sijoittamassa Paimalan koulun viereiselle tontille Metsämäkeen. Leyserille toinen vaihtoehto, Lausteen vanha koulu, olisi ollut mieluisampi sijaintinsa  ja jo olemassa olevien tilojensa vuoksi.
—Paimalassa koulun läheinen sijainti tulee aiheuttamaan ongelmia. Lapset ja eläimet nyt vain ovat sellaisia kuin ovat, ei niiden perusluonteille mitään voi! Vielä kun eläinhoitola on tarkoitus rakentaa samaan pihapiiriin koulun kanssa, hämmästelee Leyser.
Lausteella eläinhoitolaksi voitaisiin saneerata vanha koulu, jolloin kustannuksetkin olisivat pienempiä. Kaupunki perustelee Paimalan sijoitusta sillä, että Lausteen ratkaisu vaatisi kaavamuutoksen.
—Tärkeintä on nyt kuitenkin se, että muuttamaan päästään. Nykyiset tilat eivät kertakaikkiaan kestä enää yhtään talvea.
Turun eläinhoitolassa on tällä hetkellä kaksi palkattua työntekijää. Lisäksi eläimiä auttaa lukuisa joukko yhdyskuntapalvelijoita, opiskelijoita ja työttömiä. Työvoimaa tarvitaankin. Viime vuonna eläinhoitolassa hoidettiin reilut 600 kissaa, 350 koiraa, vajaat sata pikkueläintä ja 350 luonnonvaraista eläintä. Siis yhteensä noin 1.400 eläintä.

Sydäntä ei voi kovettaa

—Jokaisella eläimellä on oma tarinansa. Jonkun omistaja on kuollut tai sairastunut, joku on löytynyt roskiksesta ja joku on tuotu poliisikyydillä. Vuodenvaihde on meille aina katastrofi, kun raketteja pelkäävät koirat karkaavat omistajiltaan, Leyser kertoo.
Kauhutarinoita riittäisi kirjaksi asti. Luulisi ihmisten välinpitämättömyyden käyvän sydämen päälle?
—Jossain vaiheessa tuli paatuminen, kun mikään ei enää järkyttänyt. Nyt eläinten kohtalot taas tuntuvat, mutta jokaisen tapauksen kohdalla ei voi pysähtyä itkemään. Siinä vaiheessa kun mikään ei enää tunnu miltään, voi nämä hommat lopettaa.
Haastattelulauantaina eläinhoitolassa tehdään päivärutiineja, ruokitaan eläimiä ja siivotaan. Hoitolan portille ilmestyy auto, Liedosta tuodaan kahta kissanpentua. Noin kolmen kuukauden ikäiset pennut oli löydetty ojasta, jäätyneinä hännistään kiinni. Ohikulkija otti kissat talteen ja toi ne Leyserille.
—Tällaista tämä on. Kissat hoidetaan nyt kuntoon, leikataan ja rokotetaan. Sen jälkeen ne ovat valmiina luovutettaviksi uusille omistajilleen. Suomessa on liikaa kissoja niin kauan kun niitä riittää katuojaan heitettäviksi, Leyser sanoo.
Nämä kissanpennut eivät pääse uudesta eläinhoitolasta nauttimaan. Pennut laitetaan lämpimään, Leyserin olohuoneen nurkkaan joulukuusen tilalle. Jos tilastoja uskoo, niin toinen pennuista löytää itselleen uuden kodin.

- Matti Lehtonen