Ympäri mennään, yhteen tullaan

30.12.2008 12:27 Ympyrä sulkeutuu: aikoinaan Rusko ja Vahto kuuluivat samaan pitäjään. Vuodenvaihteessa kunnat palaavat jälleen yhteen. Naapurusten välillä on aina vallinnut leikillinen viha-rakkaus -suhde. Ruskolaiset ovat kiusoitelleet Vahtoa Ruskon korveksi. Rajan yli on kuitenkin uskaltauduttu niin kouluun, töihin kuin naimisiinkin puolin ja toisin. Mitkä ovat kuntalaisten tunnot hetkeä ennen liitosta?

Helsinkiläisen Aija Koffertin tyttärenpojan toinen mummi asuu Vahdolla. —Ruskolla on ihanaa, toivottavasti vahtolaisetkin huomaavat sen.

Ruskolaisen kaupan pihassa suhtautuminen liitokseen on melko rauhallista.
—Kuntaliitos on minusta ihan hyvä asia. Olen asunut Ruskolla 40 vuotta ja aika lähekkäin nämä ovat tässä jo valmiiksi olleet. Kunhan palvelut eivät katoaisi, uumoilee Pirkko Uttula.
Myös tuoreempi ruskolainen, Veli-Sakari Sihvo, toivoo palvelutason säilyvän.
—Olemme asuneet vasta puolitoista vuotta Ruskolla, ja olemme olleet hyvin tyytyväisiä kuntaan. En ole liitoskeskustelua valtavasti seurannut. Tuttujen kanssa ollaan puhuttu lähinnä siitä, kun kaikki antavat Turulle rukkaset.
Antti Takala arvelee tietävänsä, mikä on vahtolaisten suurin murhe.
—Se vaikuttaa olevan se, että kaikki toiminta valuu Ruskolle, koska tämä on suurempi kuntakeskus. Toivon, että niin ei käy, vaan että Vahto säilyy virkeänä keskuksena.
Helsingistä Ruskolla käymässä oleva Aija Koffert keikuttaa vaunuissa tyttärenpoikaansa Veetiä. Hän vierailee usein tyttären perheen luona ja harkitsee muuttoa kuntaan.
—Rusko on ihana paikka. Täällä ihmiset ovat ja saavat olla aidosti sitä, mitä ovat. Toivottavasti vahtolaisetkin huomaavat sen.

Vahdolla kaihoisaa, mutta toiveikasta

Vahdolla itsenäisyyden menettäminen herättää hieman enemmän tunteita.
—Tuntuu siltä, että Vahto olisi joutunut luovuttamaan. Vaalit menivät onneksi hyvin, saimme mukavasti edustajia valtuustoon, toteaa Anneli Suovanen.
Erja Lindholmia ei liitos juuri huoleta, mitä nyt terveyskeskuksen kohtalo mietityttää. Hän uskoo, että tunnesiteet kuntaan ovat voimakkaimmat kunnassa koko ikänsä asuneilla. Lindholm itse muutti Vahdolle 11 vuotta sitten.
—Vahtolaiseksi kutsun itseäni aina, kuntaliitoksista huolimatta. Ruskolaiset ovat aina ruskolaisia. Siellä asuvat kaverit ovat aina kutsuneet minua landepaukuksi ja niin se varmaan jatkuukin, nauraa Lindholm.   
Marko Merikukka on asteen pari kielteisempi. 
—Minusta liitos ei olisi kannattanut. Tuttupiirissäkin ollaan oltu jonkun verran tätä vastaan. Toivon, että ala-aste pysyy Vahdolla. Hyvänä puolena veroprosentti voi ehkä pienentyä.
Merikukka uskoo, että vie vuosia, ennen kuin vahtolaiset tottuvat ajatukseen ruskolaisena olemisesta.
—Kyllä Rusko-Vahto -asetelma näkyy vielä pitkään ainakin koulussa. Omien poikien mukaan ruskolaisten ja vahtolaisten kesken on aina pientä kisaa, hymyilee Merikukka.

- Elina Valkonen