Paikalliset pelastajat jatkavat vanhaan tahtiin

30.12.2008 12:25 Vahdon ja Ruskon vapaaehtoiset palokunnat jatkavat kumpikin omillaan ja entiseen malliin, vaikka raja kuntien väliltä vuoden alusta häipyykin. Myös kuntatunnukset autoissa pysyvät nykyisellään, eli Vahdon paloasemalta lähtevien autojen kyljissä lukee jatkossakin Vahdon VPK.

—Saimme pankkilainan maksettua tällä viikolla, joten ajoimme tänne ensimmäisen kerran omalla autolla, kertoi VPK:n päällikkö Mauri Laine, jonka kuskina oli varapäällikkö Jani Konki. Vahdon VPK on pistänyt aluepelastuslaitokselta saamiaan sopimuskorvausrahoja sivuun ja hankki niillä viime vuonna uuden miehistöauton, joka on muuten palokunnan ikioma toisin kuin monet muut vehkeet tätä nykyä.

Palo- ja pelastuspuolella liitokset tehtiin jo viisi vuotta sitten, kun Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos perustettiin vastaamaan maakunnan kuntien pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Alueen vapaaehtoispalokunnat tekivät sitä myötä aluepelastuslaitoksen kanssa sopimuksen palo- ja pelastustehtävien hoitamisesta.
—Palokunnalla ja kunnan rajalla ei ole enää minkäännäköistä tekemistä. Rajat häipyivät silloin, kun aluepelastuslaitos perustettiin, ja hälytykseen lähetetään aina lähin tarkoituksenmukainen yksikkö, selostavat Vahdon VPK:n päällikkö Mauri Laine ja Ruskon VPK:n päällikkö Pasi Kanerva.
—Esimerkiksi Vahdon hälytyksistä melkein puolet on oman kunnan ulkopuolella, useimmiten Paattisilla, Nousiaisissa tai Ruskolla, lisää Laine.
Kummallakaan paloasemalla ei ole vakinaista miehitystä, vaan kaikki toimii vapaaehtoisten varassa. Saatuaan hälytyksen kännykkään palomiehet lähtevät kuka mistäkin. Molemmilla palokunnilla on viiden minuutin lähtöaikavaatimus yhdellä sammutusyksiköllä kaikkina vuorokaudenaikoina läpi vuoden.

Yhteistyössä tiivistämisen varaa

Ennen aluepelastuslaitoksen aikaa Ruskon ja Vahdon VPK:t hoitivat palo- ja pelastustoimen tehtäviä kiinteästi yhdessä.
—Voimassa oli sellainen saunasopimus, että kun Ruskolla tai Vahdolla tuli hälytys, aina lähdettiin hätiin molemmilta paloasemilta. Vieläkin lähdemme samoille keikoille, kun sijainti osuu sopivasti ja tarvitaan enemmän kuin yksi palokunta. Näin käy viidestä kymmeneen kertaa vuodessa, arvioi Kanerva.
Nykyisin naapuripalokunnat järjestävät silloin tällöin miehistölleen yhteisiä harjoituksia, ja niillä on yhteinen harjoituspaikka savusukelluskontteineen.
—Jatkossa voitaisiin tehdä enemmänkin porukassa. Nyt, kun samaa kuntaa ollaan, voisimme esimerkiksi tutustua yhdessä laajentuneen Ruskon teiden ja paikkojen nimiin, jotka ovat pitkälti miehistön paikallistuntemuksen varassa, keksii Pasi Kanerva ja lisää, että palokuntien nuoriso-osastoilla ja veteraaneilla yhteistouhua on huomattavasti enemmän.

Nykysysteemille risuja ja ruusuja

Paikallisten päälliköiden mielestä aluepelastuslaitos on tuonut mukanaan sekä hyvää että huonoa.
—Byrokratia on lisääntynyt ihan mielettömästi: nyt asioista raportoidaan kuukausittain ja jopa joka keikan jälkeen. Positiivista tässä on tietysti se, että nyt nämä asiat tulee kirjattua. Kommunikoinnissa olisi mielestäni parantamisen varaa. Avoimmuus olisi toivottavaa aluepelastuslaitoksessakin, muotoilee Pasi Kanerva.
—Aluepelastuslaitosta on syytetty monesta asiasta, mutta uskoisin, että tämä nykyinen järjestelmä toimii asiakkaan kannalta paremmin, sillä toiminta on suunnitelmallisempaa. Jos asiaa katsoo pienen kunnan kannalta, niin palo- ja pelastustoimen kustannukset ovat nousseet aivan hirvittävästi entiseen verrattuna, toteaa Mauri Laine.

- Elina Lavonen