Tienoo tavoittaa alueen ihmiset
paremmin kuin mikään muu media
Länsi-Suomen Markkinatutkimus Oy.

11.12.2008 11:58 Tiistai-iltana päättyi yksi vaihe Varsinais-Suomen pitkässä historiassa, kun Vahdon kunnanvaltuusto kokoontui palvelukeskus Jokikumpuun viimeistä kertaa. Ensimmäisen kerran valtuusto kokoontui Vahdolla vuonna 1899 ja viimeisen kerran vuonna 2008.

Hanna Suovanen (vas.) jatkaa päätöksentekijänä laajentuneen Ruskon kunnanvaltuustossa. Outi Vahtera ei pidä kuntaliitosta pahana asiana, vaikka haikeaa onkin.
—Tämä kokous käytännössä lopettaa Vahdon kunnan toiminnan. Vahtolaisten asioiden hoito siirtyy uuden Ruskon kunnan valtuustolle, jossa vahtolaisia on onneksi mukana runsaasti, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Pihlava (kesk.) puheli kokouksen aluksi.
Itse kokouksessa ei isoja asioita käsitelty. Tunnelma oli ulkopuolisen silmään haikea, kun valtuustoryhmien johtajat kiittelivät toisiaan hyvin sujuneesta valtuustokaudesta.
—Joukkuehenki on ollut hyvä. Mielipide-eroista huolimatta uhkarohkeitakin päätöksiä on tehty, ja niissä onnistuttu. Toivottavasti vahtolaiset antavat jatkossakin vahvan panoksensa uuden Ruskon päättävissä elimissä. Nykyinen palvelutaso pitää jatkossakin vähintään säilyttää, Pihlava jatkoi.
Nykyisestä Vahdon valtuustosta peräti kahdeksan jäsentä jatkaa päätöksentekoa uuden Ruskon valtuustossa, Mauri Laine sen puheenjohtajana.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Mahkonen (kesk.) summasi monen paikallaolijan ajatuksia.
—Haikea mieli on varmaan kaikilla, mutta ratkaisu oli varmasti oikea. Jos emme olisi kuntaliitokseen lähteneet, olisi Vahdon tilanne nyt aika surkea. Toivotaan uusille päättäjille voimia, helppoa ei tule olemaan ruskolaisinakaan, Mahkonen sanoi.
Haasteita ja huolia
Vaikka tunnelma oli kuntapeijaisissa haikea, useimmat käänsivät jo katseensa tulevaisuuteen. Hanna Suovanen (sd.) on jo aloittanut valtuustotyön Ruskon uudessa valtuustossa.
—Haikeaa on, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet. Uudessa kunnassa tulee vastaan isoja haasteita ja uusia ihmisiä. Luulen, että suurin osa väestä on jo tyytynyt tähän ratkaisuun. On kylmä totuus, ettei näin pieni kunta pärjää nykypäivänä yksin, Suovanen pohdiskeli.
Suovanen mietti pitkään, lähteäkö ehdolle uuden Ruskon valtuustoon. Lopulta halu vaikuttaa asioihin ratkaisi.
—Haluan jatkossakin olla mukana vaikuttamassa lasten asioihin. Ja sitäpaitsi, vaikka kotikunta muuttuukin Ruskoksi, niin olen kyllä edelleen vahtolainen, vakuuttaa Suovanen.
Rauli Koskinen (kesk.) on yksi liitosta vastustaneista vahtolaisista. Koskinen ei ajatellut hetkeäkään lähtevänsä ehdolle Ruskon valtuustoon.
—Ei tämä haikealta tunnu, vaan pahalta! Neljännen polven vahtolaisena tunteet ovat nyt pinnassa. Meikäläisen ikäluokkaa huolettaa kovasti palveluiden säilyminen Vahdolla, Koskinen murahti.
Koskinen joutuu olemaan kuntaliitoksessa mukana kahden vuoden ajan. Mies on Vahdon kirkkovaltuuston puheenjohtaja, ja aikoo olla kauden loppuun asti.
—Se on omantunnonkysymys.
Valtuustotyö jatkuu ensi viikolla, kun uuden Ruskon kunnanvaltuusto kokoontuu toista kertaa. Asialistalla on isoja kysymyksiä talousarviosta terveydenhuoltoon.
- Matti Lehtonen
Länsi-Suomen Markkinatutkimus Oy.