Peltomaan laatu vaikuttaa vesistöihin

7.10.2008 10:53 —Kun peltomaa on kunnossa, tulos näkyy sekä euroina että vesistöön valuvien ravinteiden vähentymisenä, Tehoa maatalouden vesistönsuojeluun -hankkeen koordinaattori Airi Kulmala motivoi viljelijöitä selvittämään peltojensa maanlaadun.

Suunnittelija Kimmo Rasa opastaa viljelijöitä arvioimaan peltomaan laatua. Hyvä maa tuottaa satoa ja vähentää lannoitteiden päätymistä vesistöön.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen luotsaamaan TEHO-hankkeeseen on alkuvuoden jälkeen ilmoittautunut jo sata viljely- ja karjatilaa. TEHO-hankkeen suunnittelija tulee tilalle kartoittamaan yhdessä viljelijän kanssa peltolohkon kunnon pintaa syvemmältä. Peltomaan laatutestissä katsotaan sekä maan rakennetta että biologista toimintaa.
Oleellisia tekijöitä ovat veden kulku ja lierot. Hyvässä pellossa maa-aines imee ja läpäisee hyvin vettä ja runsaalla matokannalla on mukavat oltavat. Ruokaa on riittävästi, ja lierot pääsevät liikkumaan.
—Madothan ovat sillä tavalla avainasemassa, että ne sekä kuohkeuttavat maata että muuntavat ravinteita sellaiseen muotoon, että kasvit voivat käyttää ne hyödykseen, kertoo suunnittelija Kimmo Rasa.
Seisomaan jäävä vesi paitsi tukkii lierojen käytävät, myös mädättää eloperäisen aineksen. Ongelman voi todeta haistamalla.

Nopeita havaintoja helpoilla testeillä

Lapion, puukon, muoviämpärin, viivottimen ja kastelukannun avulla viljelijä voi itsekin tutkailla, mikä on oman peltolohkon maan kunto.
—Nämä testit on tarkoituksella kehitetty sellaisiksi, että ne on helppoa ja edullista toteuttaa, Kulmala kertoo.
Vain maakaira maksaa reilun satasen, mutta sen hankkiminen ei ole välttämätöntä. Tavallisilla kotoa löytyvillä välineillä pärjää. Testit ohjeineen ja tulkintaa varten tarvittava laskentaohjelma kaavioineen löytyvät Agronetin verkkosivuilta.
Kuoppatestissä maahan kaivetaan 40 senttiä syvä kuoppa, jonka sivut ovat puolisen metriä. Samalla otetaan 20 x 20 senttiset näytteet, joista selvitetään lierojen määrä ja pohjamaan laatu.
Matojen määrää tutkaillaan sinappivesitestissä. Neljännesneliön kokoiseen kehikkoon kaadetaan kymmenen litraa sinappijauheella terästettyä vettä, Madot nousevat pintaan ja niiden lukumäärä on helppo laskea. Pintamaan vedenjohtavuudelle ja maahengitykselle eli maasta nousevan hiilidioksidimäärän mittaamisellekin on omat testinsä.

Arviointi tilakohtainen

Hankkeen kantava ajatus on tilakohtaisuus. Kulmala pitää sekä viljelijän itsensä että ympäristön kannalta tärkeänä, ettei heikosti kasvavan pellon tilaan tyydytä vaan selvitetään sen ongelmat ja tehdään asialle jotain.
Noin viisikymmentä tilaa Aurajoen ja Eurajoen valuma-alueilta, Kaakkois-Satakunnasta ja Vakka-Suomesta mahtuu vielä mukaan.
 Projektin tavoitteena on myös vaikuttaa EU-tukiin.
—Haluamme saada viljelijöiltä tietoa siitä, mihin asioihin pitäisi puuttua ja saada muutos aikaan, Kulmala kertoo.

- Mari Kokkonen