Kuntaliitokset jakavat yrittäjät

26.1.2012 09:39 Kun yrittäjiltä kysytään, minkä kunnan kanssa kuntaliitos pitäisi tehdä, lietolaisten näkymä kulkee pitkin Härkätietä. Suosikki on Tarvasjoki ja hyvänä kakkosena pidetään Auraa.

Lietoa mieluisana liitoskumppanina puolestaan pitää Kaarina, jonka ykkösvaihtoehto oli kuitenkin seudun viisikkokunnista ainoana Turku. Turku puolestaan liittyisi mieluiten juuri Kaarinan kanssa. Kakkostilalle Turku oli rankannut Raision. Raisiolaiset taas liittyisivät mieluiten yhteen Ruskon kanssa.
Tämä käy ilmi Varsinais-Suomen Yrittäjien kyselystä, jonka tuloksia esiteltiin maanantai-iltapäivänä Turussa pidetyssä Varsinais-Suomi kasvuun 2012 -seminaarissa.
Yrityksistä suurimmat suhtautuivat kuntaliitoksiin myönteisimmin. Yli 50 ihmistä työllistävistä yrityksistä peräti neljä viidestä pitää kuntaliitoksia hyvänä asiana.
—Yksinyrittäjistä 62 prosenttia ei halua kuntaliitoksia. Kun toiminta on paikallista, on myös olemassa pelko markkinoiden häviämisestä ja omien vaikutusmahdollisuuksien heikkenemisestä, tiivisti Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom pienyrittäjien tuntoja.
Kuntaliitoksia perustellaan rahan riittävyydellä tulevaisuudessa. Väestö ikääntyy ja työvoiman saatavuusnäkymät heikkenevät.
—Jotta voisimme säilyttää nykyinen hyvinvointiyhteiskunta, täytyisi luoda 200.000 uutta työpaikkaa. Kuntauudistus on yksi tapa hakea tuottavuutta, sanoi seminaarissa puhunut elinkeinoministeri Jyri Häkämies.

Kansalliset toimet ratkaisevat   

Kuluvan vuoden talouden suuntaa hahmotteli puheessaan Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.
—Jos peilaa viime kuukausien tilannetta nykyiseen, olen pikkuisen toiveikkaampi kuin pari-kolme kuukautta sitten. Asiat muuttuvat koko ajan, tulkitsi nykyistä taloustilannetta Lindholm.
Vaikka välillä näytti jo siltä, että euro hajoaa viikon sisällä ja sen mukana kaatuu kaikki, niin ei käynyt.
—Kitkutellen ollaan menty eteenpäin, mutta on menty. Pahin vaihtoehto on edelleen toteutumatta.
Onko meneillään käännepiste vai ei, siihen Lindholm ei osannut vastata.
—Tällaisina aikoina on tavallistakin hankalampaa koittaa hakea vastausta tähän. Se, mikä tiedetään, on lähimenneisyyttä. Se, missä ollaan nyt, on jotain muuta — puhumattakaan siitä, missä ollaan kaksi—kolme kuukautta tästä eteenpäin.
—Kreikka yksin ei pysty Eurooppaa sotkemaan. Rajoitusmarkkinoiden ketjureaktion kautta niin voi tapahtua. Tilanne riippuu siitä, millainen käsitys rahoitusmarkkinoilla on esimerkiksi Italiasta ja Espanjasta.
Lindholm hakee vastausta sopimuksien ja sanktioiden sijaan kansallisista talouspolitiikoista: säädetyistä sopimuksista ja laeista ja toisaalta systeemin toimivuudesta: meneekö uusi talouspoliittinen ohjelma todella talouden läpi.

Lieto yrittäjäystävällisyyden ykkönen

Liedon kunta kohosi tänä vuonna ykköseksi yrittäjäystävällisyydessään. Aiempina vuosina on irronnut vain kolmos- ja nelossijoja, joten Liedon pitkäjänteinen työ on selvästi tuottanut tulosta.
—Ei se ole mikään sääntö- tai ohjekysymys. Kyse on asenteesta, tahdosta ja teoista, vastasi Liedon kunnanjohtaja Terhi Isotalo kysymykseen Liedon pärjäämisestä yrittäjäystävällisyysvertailussa.
Millään onnenkantamoisella sijaa ei ole ansaittu. Liedossa on jo vuosia rakennettu yrittäjäystävällistä ilmapiiriä muun muassa karsimalla hidasteita lupa-asioissa ja arvioimalla kunnallisessa päätöksenteossa päätöksen yritysvaikutuksia. Tuulissuon ja Avantin logistisesti loistavaa sijaintia Ohikulkutien, lentokentän ja sataman lähellä hyödynnetään yhä tehokkaammin laajentamalla yritysaluetta edelleen. Logistiikassa ei häviä myöskään Asemanportille kehittyvä uusi yritysalue.
 

- Mari Kokkonen