Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta julkaistiin

2.3.2010 12:02 Liedon kylät ja kaksi jokilaaksoa rakennuksineen ja on nyt listattu yksiin kansiin. Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirja julkaistiin maanantaina kymmenen vuoden uurastuksen jälkeen.

Yli 350-sivuiseen järkäleeseen on listattu kattavasti 61 lietolaisen kylän ennen sotia rakennetut talot. Tiedon juuret löytyvät vuosien 1984—1995 aikana tehdystä Liedon rakennuskannan inventoinnista, jossa on tieto 620 kiinteistöstä. Teokseen niistä ovat päätyneet miltei kaikki ennen vuotta 1940 rakennetut kiinteistöt. Talojen kuvien ja lyhyiden esittelytekstien lisäksi kirjassa on asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, jotka avaavat näkymiä muun muassa Liedon esihistorialliseen kulttuurimaisemaan, kivirakentamiseen Liedossa, tieverkkoon sekä Verkatehtaan, Vanhalinnan ja Nautelankosken vaiheisiin.
Pelkkien kartanoiden ja vauraiden maatilojen historiasta ei kuitenkaan ole kyse. Mukana ovat kaikki talot kauneuteen tai vaurauteen katsomatta, sillä niillä kaikilla on merkityksensä osana kokonaisuutta.
—Tämä on historian tutkimusta, joten mukaan päätyneitä taloja ei ole arvotettu mitenkään, kertoo Nautelankosken museon johtaja Leena Viskari.

Ihminen jättää jäljen rakennuksiin

Ihmisen toiminta ja sen historia näkyy kulttuuriympäristössä. Se kertoo, miten ihmiset elivät, tekivät työtä ja rakensivat meitä ennen. Kirja on nykylietolaiselle ovi paikkojen menneisyyteen. Uusille lietolaisille se antaa perspektiiviä nykyisille kotikulmille. Niille, joille oma kylä taloineen ja tarinoineen on entuudestaan tuttu, tarjolla on lisätietoa naapurikylistä.
Ennen sotia kylät olivat pieniä. Nykylukija hämmästelee kylien talojen vähäistä määrää.
—Ennen kylä saattoi muodostua vaikka vain kahdesta talosta. Aika yleistä on, että taloja oli 3—4, kertoo Maakuntamuseon rakennustutkija Eija Suna.
Suuri muutos rakennuskannassa tapahtui sotien jälkeen. kun Lietoonkin saapui runsaasti karjalaisia.
—Kun katsoo Liedon kyliä nykyajasta käsin, näyttää siltä, että vanhaa rakennuskantaa olisi enemmänkin. Heti sotien jälkeen rakennetut talot näyttävät meidän silmissämme vanhoilta,  muistuttaa Viskari.

Kylien nimet yllättävät

Kylien nimetkin saattavat yllättää. Esimerkiksi Littoisten Verkatehtaan alueen rakennukset löytyvät asiaan perehtymättömän yllätykseksi Vanhalinnan kylän kohdalta. Selitys löytyy maanomistuksesta.
—Vanhalinnan tilalla on ollut maita myös sillä. Maakirjakylä ei ole sama asia kuin rakennettu kylä. Maakirjakylä muodostuu kaikista niistä maista, jotka ovat joskus kuuluneet talolle, Sinikka Kauko-Vainio kertoo.
Liedon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta  on Varsinais-Suomen rakennuskulttuuria käsittelevän kirjasarjan yhdeksäs osa. Sarjan ensimmäinen osa käsitteli Ruskoa ja huhtikuussa julkaistaan Paattisia käsittelevä osa.
—Siitä tuleekin mielenkiintoinen. Paattinen on todellinen tilkkutäkki, sillä se on takamaata, jossa on sijainnut monen tilan maita, ennakoi Turun esikaupunkialueiden rakennustutkija Sanna Kupila.
 

- Mari Kokkonen