Tekopohjavettä tehdään ensi vuonna jokivedestä

21.1.2010 10:05 Liedon Rotary-klubilla on perinne. Jotta klubin kokoukset eivät taantuisi vain kahvitteluksi ja rupatteluksi, jokaisessa kokouksessa pidetään myös esitelmä. Maanantaiseen kokoukseensa klubi oli kutsunut esitelmöijävieraaksi Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Valtosen, miehen kiistellyn ja kiitellyn tekopohjavesihankkeen takana.

Turun Seudun Vesi — lyhyemmin TSV — on Liedon, Turun, Raision, Naantalin ja Länsi-Turunmaan yhdessä omistama yritys. TSV perustettiin aikanaan takaamaan kyseisten kuntien vesihuolto. Viimeiset kymmenen vuotta yhtiö on suunnitellut, rakentanut ja testannut tekopohjavesihanketta. Valmista tulee ensi vuonna.
—Valmistuttuaan tekopohjavesihanke on ratkaisu Turun seudun vedensaantiongelmiin. Vettä tulee olemaan riittävästi, eikä siinä ole haju- tai makuongelmia, avasi Valtonen puheenvuoronsa.
Tekopohjavesi valmistetaan Virttaankankaalla Loimaan ja Alastaron alueella. Raakavesi nostetaan Huittisissa Kokemäenjoesta ja ohjataan Virttaankankaalle, 19 imeytysaltaaseen. Altaista vesi imeytyy maaperään, jossa bakteerikanta syö raakaveden sisältämistä ravinteista noin 40 prosenttia. Loput suodatetaan kemiallisesti Alastarolla ja johdetaan Turun Saramäkeen kalliovarastoon.
—Putkilinjoja rakennetaan tai on rakennettu kaikkiaan noin 115 kilometriä. Niiden rakentaminen kattaa noin 65 prosenttia koko projektin 135 miljoonan euron budjetista. Loput rahat kuluvat erilaisten laitosten ja teknisten tilojen rakentamiseen, Valtonen kuvaili.

Huoltovapaa ja edullinen systeemi?

Lietolaisia kuulijoita kiinnosti muun muassa Kokemäenjoen raakaveden laatu ja imeytysaltaiden vaatima huolto. Tampereen seudun puhdistetut jätevedet laskevat Kokemäenjokeen, juodaanko Liedossakin ensi vuonna siis tamperelaisten vessavesiä?
—Tampereella on kuulemma jo vessoissa kylttejä: vedä kaksi kertaa, niin turkulaiset saavat enemmän vettä. Todellisuudessa Kokemäenjoen vesimäärä on niin suuri, ettei jätevesien kuormitusta juuri edes huomaa. Vedenlaatua on tarkkailtu ja tarkkaillaan jatkuvasti, viime vuosina vesi on ollut puhtaampaa kuin esimerkiksi Säkylän Pyhäjärven vesi, toimitusjohtaja Jyrki Valtonen lupasi.
Ruotsin Luulajasta löytyy vastaavanlainen tekopohjaveden tuotantolaitos. Siellä kokemukset ovat Valtosen mukaan erittäin positiivisia.
—Luulajassa vettä on imeytetty samoihin maakuoppiin noin 55 vuotta, ainoana huoltotoimenpiteenä parin vuoden välein tehtävä roskien haravointi.
Käyttökustannuksiltaan systeemi on varsin edullinen.
—Tällä hetkellä vedestä maksetaan 0,28 euroa kuutiometriltä. Hinta putoaa 0,18 euroon, kunhan rakennuskustannukset saadaan katettua. Lieto lunasti osakkuudellaan vesihuoltonsa pitkälle hamaan tulevaisuuteen, Valtonen ynnäili.

- Matti Lehtonen