Vahtolaisten vaikutusvalta ei oikein näy Ruskolla

30.12.2009 15:17 Vahdon viimeisen valtuuston veturi seuraa menoa sivuraiteelta

Vaikka vahtolaiset saivat yhdistyneen kunnan valtuustoon varsin vahvan edustuksen, ei Antti Pihlavan mielestä vahtolaisten äänenpaino silti oikein kuulu Ruskon päätöksissä.
—Taitaa olla niin, että linjanvetoihin vaikuttavat enemmänkin viranhaltijat, joista keskeiset ovat Ruskolta, Pihlava aprikoi.
Hän on seurannut yhdistyneen kunnan ensimmäistä vuotta sivusta ja aika etäältä.
—Minulle ei tullut luottamustoimia, koska en ollut vaaleissa enää ehdokkaana. Avoimuus tuntuu jotenkin heikentyneen. Keskustan valtuustoryhmäkään ei enää pidä kaikille avoimia kokouksia. Se on vähän salaseurameininkiä, sanoo Keskustan Vahdon paikallisosaston sihteeri. Siinä on Pihlavan ainoa kuntaan sitova luottamustehtävä. Vuosi sitten hän oli vielä viimeisiään vetelevän Vahdon valtuusto puheenjohtaja.
—Seuraan kunnan asioita Turun Tienoosta ja vähän netistä. Valtuuston kokouksissakin kävin Ruskolla, mutta siellä ei yleisön paikalta oikein näe eikä kuule mitään.
Valtuuston puheenjohtajuutta kesti kolme kautta, ja valtuutettuna Pihlava laskee olleensa 20 vuotta. Pihlava kuului niihin, jotka olivat keskeisellä paikalla päättämässä Vahdon kunnan liittämisestä Ruskoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta Raision hoidettaviksi.
Vahtolaisille on etenkin terveyspalvelujen muuttuminen ollut karvas pala.
—Kyllä meillä neuvola ja hammashoito toimivat kuten ennenkin, mutta lääkäripalvelut heikkenivät, Pihlava myöntää.
Hän sanoo, ettei Vahto oikein pystynyt vaikuttamaan siihen, miten palvelut yhdistyneessä kunnassa järjestetään.
—Toiveeni on, että lääkärin vastaanotto olisi Vahdolla ainakin 2—3 päivänä viikossa. Jokikummun palvelutalo tarvitsee myös lääkärin tänne.
Pihlava pitää paikallisten lähipalvelujen tulevaisuuden takuuna sitä, että Vahdon taajamassa toimii palvelukeskittymä, johon kuuluvat Jokikummun palvelukeskus, vanhusten vuokrarivitalot ja lasten päiväkoti.

Itsenäisenä todella vaikeaa
Sivullisen silmin Vahto ajautui ällistyttävällä nopeudella kuntaliitokseen. Päätös oli vaikea, mutta Pihlava korostaa, että se oli lähes yksimielinen. Valtuustossa vain kolme miestä — keskustan Rauli Koskinen ja Lassi Laine sekä Vasemmistoliiton Lars Karlsson — olivat liitosta vastaan.
—Kun liittymisestä alettiin Ruskon kanssa neuvotella, ei ollut mitenkään ennakoitavissa, että vuoden 2008 taloudesta tulisi niin heikko kuin siitä tuli.
Pihlavan mielestä itsenäisenä jatkaminen olisi käynyt todella vaikeaksi, jollei mahdottomaksi. Hän kiistää, että liitosajatuksen jälkeen kunnan ote olisi herpaantunut ja olisi annettu mennä vaan.
Vahdon talouden kantokyvyn on sanottu katkenneen isoon Valkiavuoren maakauppaan, johon sitoutui kohtuuttomasti rahaa niin maanhankinnan kuin kunnallistekniikan rakentamisen muodossa.
Pihlavan mukaan talouden romahduttivat yllättävät menot muun muassa lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa sekä se, että valtionosuudet olivat Vahdolla kohtuuttoman pienet.
Ja mitä Valkiavuoreen tulee, sen kohdalla Antti Pihlava on pettynyt ennen muuta tonttien heikkoon markkinontiin. Rahaa makaa maahan sidottuna eikä sitä saada takaisin kauppahintoina ja liittymismaksuina.
—Ruskolla ei ole kaikilla halua nähdä uutta kuntaa yhtenä kokonaisuutena, Pihlava arvelee.

Muutos sijaisten varassa
Kokenut kunnalliskonkari uskoo, että yhteistoiminta olisi lähtenyt vähemmillä nitinöillä käyntiin, jos muutosta ei olisi jouduttu toteuttamaan sijaisvoimin.
—Kunnanjohtajalla oli sijainen, teknisellä johtajalla oli sijainen, ja sosiaalitoimen johtavat viranhaltijat olivat lähteneet niin Vahdolta kuin Ruskolta jo ennen kuin prosessi saatiin käyntiin. Tilanne oli vaikea, ja vakinaisten johtavien viranhaltijoiden sitoutuminen oli mielestäni heikkoa.
Antti Pihlava uskoo, että tulevaisuudessa toiminta tasoittuu, vaikka hän epäileekin vanharuskolaisille olevan vaikeaa nähdä mitään kunnan aktiviteettejä entisen Vahdon kunnan alueella.
—Pitäisi saada käännetyksi se ajatus, että Ruskolta on paljon pitempi Vahdolle kuin Vahdolta Ruskolle.

Vahdon identiteetti säilyy
Kunta meni, mutta vahtolaisuutta se ei hävittänyt. Melkein päinvastoin.
—Meillä on erittäin hyvä kappeliseurakunta, joka muun muassa Vahto-seuran kanssa tekee erinomaista yhteistyötä. Saamme joka kerta tapahtumiimme erittäin paljon ihmisiä koolle.
Yhdistystoiminta hakee myös uusia yhteistyön muotoja. Näin ihan pakkoraossa, sillä tilavuokrien tulo ja kunnan avustusten pienentäminen syö taloudellista pohjaa toimia entiseen tapaan.
Sivuraiteelta menoa tarkkailevaa entistä valtuuston veturia aprikoituttaa muutamien kiinteistöjen kohtalo.
—Seurantalo ei ole niin huonossa kunnossa kuin kunnan teknisen puolen uutta rakentamista arvostavat miehet sanovat. Talo pitää säilyttää. Myös Vahdon kunnantalolle on löydettävä arvoistaan käyttöä. Vahtorannan päätöstä ihmettelen. Pitäisi ainakin varmistaa rakennuslupa ennen kun sitä yritetään myydä, Pihlava sanoo ja vinkkaa, että kannattaisi tiedustella kappeliseurakunnalta kiinnostusta merenrantapaikkaan.
 

- Rauli Ala-Karvia