Klooti on opinnäytteen esimerkkikohde

30.12.2009 15:15 Turkulainen Piritta Ernvall, 34, tekee parhaillaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun rakennuskonservaattorin opinnäytetyötään, jonka aiheena ovat puurakennusten biologiset vauriot. Paattislainen Klootin talo on opinnäytetyön esimerkkikohde.

—Biologisilla vaurioilla tarkoitetaan elollisten eliöiden aiheuttamia hajoamisprosesseja. Elollisia eliöitä ovat esimerkiksi lahottajasienet, homeet, bakteerit, hyönteiset, Ernvall kertoo.
Auringonpaisteen ja säiden aiheuttamat vauriot ovat kulumista eli ne ovat fysiologisia vaurioita.
Ernvall etsi opinnäytettään varten Turun alueelta vanhaa kohdetta. Hän otti yhteyttä Turun museokeskukseen, josta ehdotettiin Klootia.
—Aluksi kohde dokumentoidaan mittauksin ja piirroksin. Sen jälkeen kartoitetaan ja merkitään piirroksiin mahdolliset biologiset vauriot. Tämän jälkeen tehdään suunnitelma, mitä kohteessa voisi tehdä. Vaurioiden etenemistä seurataan valokuvin, Ernvall tiivistään työprosessin kulkua.
—Kun vaurio on löytynyt, pitää selvittää sen syy ja poistaa se.
Klootissa Ernvallin opinnäytetyön ohjaaja on rakennustutkija Sanna Kupila Turun museokeskuksesta.
Opinnäytetyön tarkastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja Janne Jokelainen. Se esitetään myös Turun amk:n restauroinnin koulutusohjelman lehtorille, Markku Hyvöselle. Turun amk:n opiskelijat kunnostavat Klootia parhaillaan.
Käsitteinä konservointi ja restaurointi ovat lähellä toisiaan, mutta niillä on selvä ero.
Konservointi tarkoittaa rakenteen käsittelemistä niin, että sen säilyminen turvataan. Konservoinnissa tehdään ennalta ehkäisevää konservointia tai keskeytetään tuhoutumisprosessi erilaisilla menetelmillä ja tekniikoilla.
Restaurointi puolestaan tarkoittaa rakennuksen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävää korjaamista.

Intohimo arkkitehtuuriin
—Minulla on intohimo arkkitehtuuriin. Jo lapsesta saakka minusta on pitänyt tulla jonkun sortin rakennusasiantuntija, Ernvall kertoo.
—Rakennuksissa kiinnostavat ulkonäkö, muoto, funktio ja yksityiskohdat, mitkä vanhoissa rakennuksissa ilmenevät selvemmin. Niissä julkisivu kertoo rakennuksen funktion.
Klootin talossa on yksityiskohtia, joita harjaantumaton silmä ei havaitse. Lähemmin tarkasteltuna huomaa, että esimerkiksi liitoksiin on käytetty aikaa. Niissä yhdistyvät tarkoituksenmukaisuus ja kestävyys, mutta myös kauneus.
Ernvall on vaihto-oppilaana Göteborgin yliopiston kulttuurintutkimuslaitoksella, jonne hän menee keväällä kuukaudeksi. Oppiaineen nimi on bygghantverk, jossa opiskellaan perinnerakentamista.
Nautelankosken museolla hän on tehnyt vanhan hirsisaunan työsuunnitelman sekä toteutuksen. Pahkamäen koulun vanha keittola-sauna pystytettiin myllärin saunan paikalle viime kesänä.

Konservoinnin koulutusohjelma
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa toimii Suomen ainoa koko rakennusten konservointiin erikoistunut koulutusohjelma.
Konservoinnin opiskelijaksi voi hakeutua lukion tai ammatillisen koulutuksen käynyt henkilö.
Käden taidot, hyvä havainnointi- ja harkintakyky sekä pitkäjänteisyys ovat eduksi koulutukseen pyrkiessä.
Konservoinnin opinnoissa keskitytään suomalaiseen puurakentamiseen ja sen säilyttämiseen. Tärkeinä kokonaisuuksina opinnoissa ovat myös rakennusten pintakäsittelyt ja muuratut rakenteet sekä näiden konservointi.
Konservointiprojektin perusvaiheet ovat lähtötilanteen selvitys ja tausta, dokumentointi ja vauriokartoitus sekä konservointisuunnitelman laadinta ja toteutus.
Lopuksi toteutettu työ menetelmineen, materiaaleineen ja hoito-ohjeineen raportoidaan toimeksiantajalle.
Rakennuskonservaattorin työ keskittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttämiseen. Rakennuskonservaattorit ovat suunnittelijoita, ohjaajia ja asiantuntijoita vanhoja rakennuksia säilyttävissä projekteissa sekä tekevät vaativia konservointitoimenpiteitä.

Klootin torppa
Klootin vanha nimi on Korpisankari tai Korpisakari. Kyseessä on 1700-luvulta peräisin oleva torppa.
Tupa on aikoinaan siirretty paikoilleen muualta. Vuonna 1920 Klootista tuli itsenäinen tila. Talo on ollut tyhjillään 1970-luvulta alkaen. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennuksen lisäksi muiden muassa savusauna, talli, navetta sekä 1950-luvulla rakennettu sauna.
Klootin omistaa Paattisten seura. Tilasta on tarkoitus tehdä kotiseututalo, jossa voisi järjestää työnäytöksiä, kokoontumisia ja muita tapahtumia.
 

- Pekka Remes