Talvisodan alkamista muistettiin Liedossa

3.12.2009 10:31 70 vuotta sitten alkoi talvisota. Itsenäisen Suomen ja Stalinin Neuvostoliiton välinen sota kesti 105 päivää, vaati yli 26.000 suomalaisen ja arviolta 100.000—150.000 venäläisen sotilaan hengen.

70 vuotta sitten muuttui kaikkien suomalaisten, myös lietolaisten elämä. Talvisodan alkamispäivää muistettiin maanantaina koulunmäellä, Liedon Rotaryklubin ja Liedon sotaveteraanien yhdessä järjestämässä tilaisuudessa. Muistotilaisuuden alkuun veteraanit laskivat havuseppeleen Manttaalin talon edustalla seisovalle muistokivelle. 70 vuotta sitten paremmin suojeluskuntatalona tunnetun rakennuksen pihasta lähtivät sekä talvisotaan, jatkosotaan että Lapin sotaan lietolaiset miehet, eivätkä kaikki palanneet. Seppeleen laskivat Sylvi Reinikainen ja Urho Jalonen, veteraanien puheenvuoron käytti muistokivellä Jaakko Säteri.
—Tätä päivää ei ole tarkoitus juhlia vaan muistaa. Toivottavasti tämä parikymmentä vuotta sitten tähän pystytetty kivi muistuttaa myös koululaisia ja urheilijoita vanhempien sukupolvien uhrauksista, Säteri mietti.
Lietolainen Karl Norrgård oli talvisodan alkaessa 17-vuotias. 70 vuoden takaiset hetket eivät ole aivan tuoreimmassa muistissa, mutta toki nuorukaisenkin elämä sodan myötä muuttui.
—Minä olin siihen aikaan mukana Liedon vapaapalokunnassa. Talvisodan aikaan olimme paljon Turussa palokuntatöissä, palomiehille riitti pommitusten aikaan töitä. Rintamalle jouduin vasta jatkosodan aikana, kun palopäällikkö kysyi vapaaehtoista kuljettamaan Liedon VPK:n autoa rintamalle, Norrgård muistelee.
Varsinainen sodan alkupäivä ei ole jäänyt pahemmin mieleen, mutta "olihan siinä kaikenlaista hälyä toki".
Jatkosodassa parikymppinen Norrgård toimi maineeltaan edelleen vähän mystisissä kaukopartiojoukoissa.
Sylvi Reinikainen oli talvisodan aikaan nuori turkulainen neiti. Olympiavuonna Lietoon muuttanut, Yliskulman koulun entinen lehtori muistaa talvisodan hyvin.
—Muistan etenkin Turun pommitukset hyvin. Silloin oli selvää, että kuutamoöinä nukuttiin pommisuojassa. Muistan kuinka Humalistonkatu oli täynnä lasia särkyneistä ikkunoista ja kuinka palokunnan ja ilmavaaran sireenit soivat jatkuvasti, Reinikainen muistelee.
Jatkosodan alku puolitoista vuotta myöhemmin on jäänyt mieleen erityisesti.
—Olimme isän kanssa kahden kotona, kun ilmapommitukset alkoivat. Emme tienneet lainkaan mihin äiti oli mennyt ja ulos ei tietenkään saanut mennä. Äiti tuli kotiin vasta illalla, hän oli lähtenyt ruokaostoksille varhain aamulla eikä päässyt koko päivänä kotiin. Huoli oli totta kai kova, jatkosodan aikana Karjalassa ilmavalvontalottana toiminut Reinikainen muistaa.

Suomella oli puolustettavaa

Veteraanien ja rotareiden yhteiseen muistotilaisuuteen oli luennoitsijaksi kutsuttu kaarinalainen Olli Kleemola. 22-vuotiaan Kleemolan puhdetyö- ja sotavalokuvakokoelmat ovat herättäneet viime vuosina valtakunnallistakin huomiota, tällä kertaa nuorelta valtiotieteilijältä oli pyydetty luentoa talvisodan tapahtumista.
—Vaikka nyt kerronkin talvisodan kulusta, olen varma että te, arvoisat veteraanit, osaisitte paremmin vastata kysymykseen: miksi Suomi kesti? Minä luulen, että usko oman asian oikeutukseen ja luotto omiin voimiin olivat ne seikat, jotka pitivät Suomen itsenäisenä, Kleemola pohti.
Rotarien puheenvuoron käytti tällä kertaa siviiliasussa esiintynyt lääninrovasti ja Liedon seurakunnan kirkkoherra Esko Laine.
—Muutosvastarintaa pidetään yleensä negatiivisena asiana. 70 vuotta sitten suomalaisten muutosvastarinta aiheutti sen, ettei kieltä haluttu vaihtaa venäjäksi eikä pääkaupunkia Moskovaksi. Talvisodan alkaessa jokaisen aikuisen mielessä oli varmasti kysymys: kuinka meidän käy? Laine mainitsi.
Kirkon tehtävät sodan aikana olivat yhtä raskaita kuin sotilaidenkin. Kotirintamalla kirkkoherrat veivät suruviestejä taloihin, rintamalla kenttäpapit viruivat samoissa juoksuhaudoissa kuin sotilaatkin.
—Pienen Uuraisten seurakunnan entinen kirkkoherra Taito Lumme on kertonut siunanneensa talvisodan aikana 40 sankarivainajaa. Tarkistin vielä asian ja kyllä, esimerkiksi tammikuun 28. päivänä vuonna 1940 Taito Lumme on siunannut peräti 21 sankarivainajaa. Pienelle pitäjälle se on ollut ankara koettelemus, Laine päätti.
 

- Matti Lehtonen