Yhdistys mukana Maarian arkipäivässä

17.11.2009 09:53 Jäkärlä-Paimalan Pientalot ry vietti 30-vuotisjuhliaan Maarian Mahdin urheilutalolla sunnuntaina.

Puheenjohtaja Merja Nurmio kävi läpi yhdistyksen historiaa tervehdyssanoissaan.
—Maariaan oli kehittymässä uusi satelliittikaupunginosa kaukana ydinkeskustasta ja palveluista. Jäkärlän keskustaa alettiin rakentaa voimakkaasti sen jälkeen ensimmäiset rivi- ja kerrostalot nousivat vuonna 1979, Nurmio kertoi.
—Omakotirakentaminen oli lisääntynyt muiden muassa vuokratonttien kaavoitusten myötä. Alueelle oli muuttanut runsaasti nuoria lapsiperheitä. Katsottiin tarpeelliseksi liittää omakotiasukkaat yhden yhdistyksen alle.
Ennen virallista rekisteröintiä puhuttiin Jäkärlän pientaloyhdistyksestä. Toiminta-alueeksi nimettiin Saarenoja, Pyhtönmäki, Paimala ja Jäkärlä. Nimen haluttiin kuitenkin kuvastavan alueen laajuutta.
Moisiossa oli perustettu Moision Pientalot ry jo vuonna 1972. Sen silloinen puheenjohtaja Kauko Vilhonen auttoi perustamaan uutta yhdistystä.
Tuoreella yhdistyksellä oli 133 jäsentä. 1990-luvun lopulla arvioitiin, että noin 90 prosenttia alueen omakotitalojen talouksista oli jäseniä, joita oli 230. Nykyinen jäsenmäärä on 300.

Yhdistys on kiinni arkipäivässä

—Yhdistyksemme toiminta on ollut vahvasti kiinni asuinalueemme kehityksessä. Sen toiminta on vastannut aina kyseistä aikaa ja ollut vahvasti alueen arjessa kiinni, Nurmio kertasi historiaa.
—Tehtävänämme on ollut tehdä voimakkaasti työtä alueen viihtyvyyden, toimintojen ja palvelujen kehittämiseksi sekä taistella palvelujemme heikentämistä vastaan.
1980-luvun alussa yhdistys otti voimakkaasti kantaa alueen päiväkotitoiminnan kehittämisen puolesta.
1990-luvun yhdistys oli huolissaan alueen huonosta imagosta levottomana häiriökäyttäytymisen asuinalueena. Yhdistyksessä perustettiin imagotyöryhmä, jonka tarkoituksena oli miettiä, miten asuinalueen viihtyisyydestä ja toimivuudesta voitaisiin viestittää ulospäin.
—Tuolloin osallistuttiin myös alueella perustettuihin partiointiryhmiin sosiaalisen valvonnan tehostamiseksi.
1990-luvulla mukaan tuli kaupungin virallinen hallinto. Alueelle perustettiin Maaria-Paattisten aluetoimikunta aluehallintokokeiluna. Myöhemmin työnsä aloitti Terve kaupunki -hanke
—Nämä toivat kehittämiseen uusia ulottuvuuksia. Alueelle oli saatavissa määrärahoja, joiden käytöstä asukkaat saivat itse päättää. Näissä kehityshankkeissa omakotiyhdistys oli vahvasti mukana toimimalla yhdessä muiden järjestöjen kanssa.
—Asuinalueemme kehittäminen ja kehittyminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Tästä hyvänä esimerkkeinä ovat Paimalantien kevyenliikenteen rakentaminen. Uimapaikan mahdollisuutta alueen asukkaiden virkistyskäyttöön tarkasteltiin jo 1980-luvulla. Aika oli kypsä sen saamiseksi vasta vuonna 1995 Kyläyhdistyksen toimesta.
Nurmio painotti yhdistysten yhteistyötä alueen kasvussa ja kehityksessä. Yhdistysten tehtävänä on myös puolustaa olemassaolevia palveluja.
—Terveysaseman säilyttämiseksi hävisimme ensimmäisen erän, mutta emme ole vielä luovuttaneet sen takaisin saamiseksi, Nurmio lupasi.

Ensimmäistä johtokuntaa muistettiin

Juhlassa yhdistyksen ensimmäiselle johtokunnalle luovutettiin viirit. Viirin jo aikaisemmin saaneita muistettiin kukkasin. Edesmenneille johtokunnan jäsenille sytytettiin kynttilä.
Viirin saivat Heikki Arhippainen, Timo Nurmio, Anneli Oksanen, Jukka Ranta, Marjatta Saarinen ja Antti Suominen.
Kukkasen saivat Maila Heikiö, Erik Oksanen, Kalevi Siitonen ja Erkki Vahokoski. Kynttilä sytytettiin Olavi Heinoselle, Heikki Lintulalle ja Kalevi Pulkkiselle.
Juhlapuheen piti Turun Pientalojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Seppo Lehtinen.
Erkki Välilä huolehtii taustamusiikista juhlan aikana. Kahvituksen aikana esiintyivät Maritta Flykt, joka lausui runoja Turun murteella. Runoja lausui myös Olli Kouvo. Mervi Levo lauloi. Vanhaintanssit-ryhmä ja ryhmä Liekit-musikaalista esiintyivät.
 

- Pekka Remes