Klootin talosta kotiseututalo

6.10.2009 10:45 —Klootin navetta on hyvin vaativa kohde, arvioi rakennusrestauroija Lauri Leppänen Turun AMK:sta. Leppänen opettaa yhdeksän opiskelijan ryhmää, joka kunnostaa Paattisilla olevaa Klootin taloa yhtenä päivänä viikossa.

—Vaativa siksi, että lahoa on paljon. Teemme hätäkorjauksia, ettei rakennus kaadu.
—Otamme vanhoja hirsiä pois ja veistämme vanhan mallin mukaan uuden tilalle.
Klootin korjaajat olisivatkin kiitollisia, jos rakennuskohde saisi hirsiä lahjoituksena.
Leppänen kertoi Klootin kunnostustöistä viime lauantaina, jolloin Paattisten seura piti talolla ovet avoimina.

Vanha torppa

Turun museokeskuksen tutkija Sanna Kupila kertoi talon historiasta. Klootin vanha nimi on Korpisankari tai Korpisakari. Kyseessä on 1700-luvulta peräisin oleva torppa.
Tupa on aikoinaan siirretty paikoilleen muualta. Vuonna 1920 Klootista tuli itsenäinen tila. Talo on ollut tyhjillään 1970-luvulta alkaen. Asumattomuus pelasti kokonaisuuden, johon kuuluu asuinrakennuksen lisäksi muiden muassa savusauna, talli, navetta sekä vuonna 1951 rakennettu sauna.

Työnäytöksiä ja kotiseutuhenkeä

Paattisten seuran aktiivit ovat jo suunnitelleet talolle toimintaan. Klootin talosta ei tehdä museota vaan kotiseututaloa, joka ei kunnosteta minkään tietyn aikakauden asuun.
Talolla voisi järjestää työnäytöksiä, kokoontumisia ja muita tapahtumia. Kesäkahvilaakin on ajateltu, mutta se lienee vielä vuosien päässä.
Mikä ero on kotiseututalolla ja museolla?
Museolaissa museo määritellään näin: Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään.
Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.
 

- Pekka Remes