Rapukanta kadonnut Maarian altaasta vuosikymmenessä mutta kalaa on

13.8.2009 09:33 Maarian altaassa on rutkasti kalaa. Kala- ja rapukantaa tutkittiin tämän ja viime viikon aikana koekalastuksin. Aurajokisäätiön hankkeen toteuttaa käytännössä Lounais-Suomen kalastusalue, ja sen isäntä Olli Ylönen.

—Verkkoöitä tulee kaikkiaan 20  ja rapumerroille allasöitä sata. Viimeksi vastaavat koekalastukset on tehty vuonna 2000, jolloin verkoilla saatiin kalaa noin kilo yötä kohden. Tänä vuonna kalaa on tullut huomattavasti enemmän, Ylönen kertoo.
Maarian altaan kalasto on voittopuolisesti särkikalaa, salakkaa, särkiä ja lahnoja. Särkikalat ovat tyypillisiä Maarian altaan tyyppisille, reheville ja pienille vesialtaille. Kasvissyöjäkalat pöllyttävät pohjaa ravintoa etsiessään, jolloin ravinteet kiertävät tehokkaammin ja vesi samenee.
—Hyvä uutinen on se, että altaassa on myös paljon petokaloja. Isoja ahvenia näkyy usein, ja monen kilon haukiakin on tullut vastaan, Ylösen apuna kalastusta tekevä suunnittelija Perttu Louhesto sanoo.
Kalojen leukaluista selviää tutkijoille kalojen kasvuvauhti. Ahventen leukaluista on jo selvitetty, että petokalat kasvavat Maarian altaassa nopeasti.
—Se tarkoittaa, että petokaloille on ollut tarjolla riittävästi kalaravintoa. Näin pieneksi vesistöksi altaassa on huomattavan paljon kalaa, Ylönen tuumaa.
Altaalla näkee silloin tällöin onkijoita, mutta kovin suosittua ei kalastus Maariassa ole. Huhuja isoista, yli viisikiloisista hauista on kuultu.
—Vuoden 2000 koekalastuksiin verrattuna lajisto on pysynyt suurin piirtein samana, mutta kalojen määrä on kasvanut huomattavasti. Rapuja taas ei koeravustuksissa löytynyt enää lainkaan. Vuonna 2000 altaassa eli vielä jokirapuja, muistelee Ylönen.
Lounais-Suomen kalastusalue tekee Aurajokisäätiölle kalastuksista raportin, jonka perusteella Maarian altaan virkistyskäyttöä ja mahdollisia kunnostustoimia pohditaan. Raporttia odotellessa kannattaa lähteä Maarian altaalle ongelle.
 

- Matti Lehtonen